Maija Ala-Jääski
Kalantilainen Markku Kataja on tarhannut mehiläisiä jo kolmisenkymmentä vuotta.
– Vaimoni piti hunajasta ja sitä kautta virisi kiinnostus mehiläisiä ja hunajan tuotantoa kohtaan. Ensimmäiset mehiläispesäni hankin Laitilasta, paikalliselta tarhaajalta ja hän myös opetti aloittelevaa tarhaajaa, kertoo Markku Katja.
Nykyään Katajalla on parikymmentä mehiläispesää. Pesät sijaitsevat Katajan kotipihalla Kalannin Hallussa. Mehiläisten ravinnonkeruumatkat ulottuvat korkeintaan kolmen kilometrin päähän kotipesästä.
Kukasta kukkaan lentävät mehiläiset keräävät kasveista mettä, siitepölyä, kittivahaa ja vettä. Kerätystä medestä mehiläiset valmistavat pesässä hunajaa. Ravinnon keruun yhteydessä mehiläiset pölyttävät kasveja. Näin ne auttavat kasveja lisääntymään ja edistävät sekä sadon määrää että laatua. Tämän elintärkeän mehiläisten pölytyspalvelun arvoksi on yksi Suomessa laskettu noin 60 miljoonaa euroa.
Se, miten mehiläisten työ niin hunajan tuottajina kuin pölyttäjinä onnistuu, on pitkälti riippuvainen kesän sääolosuhteista.
– Kaunis, aurinkoinen sää on mehiläiselle hyvä lentosää. Sade pitää mehiläiset pesissään, mutta sateen lisäksi myös pitkä kuivuus on haitallista. Kuivuus saa kukkivat kukat lakastumaan nopeasti ja näin mehiläisille on tarjolla vähemmän ravintoa, kuvaili Markku Kataja.
Mennyt kesä oli Katajan mukaan mehiläisille erittäin hyvä kesä. Kataja sai kerättyä pesistään myös harvinaisempaa kanervahunajaa.
Suomen olosuhteissa on mahdollista kerätä noin 14 eri lajihunajaa. Joitakin lajihunajia on mahdollista kerätä vuosittain, joidenkin satoa saadaan vain silloin, kun sääolosuhteet ovat sopivat.
– Tänä vuonna kanerva kukki runsaasti ja juuri sopivaan aikaan elokuussa. Lisäksi kukinnan ajankohtaan osui hyvät lentosäät, selvitti Kataja.
Yleisin lajihunaja lienee vadelmasta saatava hunaja, mutta tätä harvemmin kerätään erikseen.
Peltoviljelyksiltä voidaan kerätä apilahunajaa, rypsihunajaa tai vaikkapa kuminahunajaa. Metsäalueilta voi kanervahunajan lisäksi kerätä horsma-, puolukka- tai mesikastehunajaa. Kaupunkialueelta taas tunnetaan lehmushunaja.
Lajihunaja saadaan talteen linkoamalla.
Suomen mehiläishoitajien liiton kokoamassa lajihunajaoppaassa kanervahunajan kerrotaan olevan väriltään punertavaa tai oranssista, tummaa. Sen tuoksu on puinen, kukkainen, tuoreen hedelmäinen ja lämmin ja maku voimakas, aromikas, lämmin, kukkainen ja tuore. Kanervahunajassa on myös pitkä jälkimaku.
Kanervahunajalle on tyypillistä että siihen jää pieniä ilmakuplia. Sen rakenne on hyytelömäistä.
Hunajan terveysvaikutuksista on puhuttu paljon. Markku Kataja on itse kokenut hunajan olevan hyvä apu yskään.
– Ihan vain teelusikallinen hunajaa suoraan suuhun. niin yskä rauhoittuu.
Muuten Kataja käyttää itse hunajaa pääasiassa teen joukossa.
Hunaja sisältää pääosin fruktoosia ja glukoosia. Lisäksi hunajassa on muita sokereita ja vettä. Noin kolme prosenttia hunajan koostumuksesta on muita ainesosia; aminohappoja, entsyymejä, aromiaineita, mineraaleja, hivenaineita ja vitamiineja – yhteensä yli 200 ainetta. Vähäisestä määrästään huolimatta niillä on suuri merkitys.
Ihminen maistaa hunajan sokeria makeammaksi ja tästä syystä saman makeuden ruokaan saa käyttämällä vähemmän hunajaa kuin sokeria. Sataa grammaa sokeria vastaava makeus saadaan noin 70 grammalla hunajaa. Tästä syystä hunajaa voi suositella käytettäväksi sokerin korvaajana muussakin ruuanlaitossa.
Herkkuja hunajasta
Pannukakku
8 dl maitoa
2 munaa
4 dl vehnäjauhoja
1 tl suolaa
1 tl vaniljasokeria
ripaus kanelia
1 tl leivinjauhetta
1 dl suomalaista hunajaa
75 g sulatettua margariinia tai voita
Sekoita kuivat aineet keskenään. Lisää maito, munat, sulatettu margariini ja hunaja. Mikäli hunaja on kovahkoa, voit liuottaa sen kädenlämpöiseen maitoon ennen lisäämistä taikinaan. Anna taikinan mielellään levätä puolisen tuntia.
Kaada taikina leivinpaperille uunipellille. Paista 200–225 asteessa noin 30 minuuttia.
Teeleivät
1 dl kaurahiutaleita
3 dl vehnäjauhoja
2 tl leivinjauhetta
2 tl suomalaista hunajaa
½ tl suolaa
50 g sulatettua voita tai margariinia
1 ½ dl maitoa
Sulata rasva ja lisää hunaja mukaan pehmenemään. Sekoita kuivat aineet. Lisää maito rasvan ja hunajan joukkoon ja sekoita kuivat aineet sen jälkeen nesteeseen nopeasti sekoittaen. Taputtele taikina jauhoisin käsin leivinpaperin päälle uunipellille litteiksi kakuiksi. Pistele haarukalla ja paista 225 asteessa noin 10 minuuttia. Tarjoa teeleivät lämpiminä hunajaisen maustevoin ja teen kera.
Hunajainen maustevoi
100 g pehmeää voita
1–2 rkl suomalaista lähihunajaa
muutama tippa sitruunamehua
yrttisilppua, vaikkapa persiljaa, ruohosipulia, sitruunamelissaa tai basilikaa
Sekoita kaikki ainekset keskenään ja nauti leivän päällä.
Hunajainen pannacotta
(8 annosta)
3 liivatelehteä
5 dl maitoa/kermaa
400 g turkkilaistajogurttia
2 dl marjoja
4 rkl hunajaa
Laita liivatelehdet kylmään veteen. Kuumenna maito/kerma kattilassa.Nosta kattila pois liedeltä, lisää puristetut liivatelehdet joukkoon ja sekoita tasaiseksi.
Anna jäähtyä kädenlämpöiseksi, lisääjogurttija puolet marjoista sekä n 3 rkl hunajaa.
Sekoita tasaiseksi ja jaa annosmaljoihin. Anna hyytyä vähintään kolme tuntia tai yön yli.
Koristele juuri ennen tarjoilua marjoilla ja valuta niiden pinnalle vielä juoksevaa hunajaa.
Reseptit: Suomen mehiläishoitajien liitto
