Hanna Hyttinen
– Moi, mitä kuuluu.
– Kiitos hyvää, entä sinulle.
Munaxin neuvotteluhuoneeseen on kokoontunut kahdeksanhenkinen ryhmä opiskelemaan suomea. Kielikoulutuksen kotitehtävänä on ollut käyttää suomalaisia tervehdyksiä ja tervehdyksiin vastaamisia. Lisäksi opiskelijat ovat tehneet kirjalliset tehtävät, jotka käydään oppitunnin aluksi läpi yhdessä ennen kuin päästään päivän varsinaiseen aiheeseen eli lukusanoihin.
Munax Oy järjestää tänä syksynä vieraskielisille työntekijöilleen Työpaikkasuomi -koulutusta. Koulutuksen tavoitteena on muun muassa se, että vieraskieliset työntekijät voisivat sen jälkeen hoitaa työsuhteeseensa liittyvät asiat ilman tulkkeja.
Koulutuksen tarkoituksena on myös sujuvoittaa kommunikointia työpaikalla.
– Kun on yhteinen kieli, se auttaa ratkaisemaan mahdollisimman nopeasti esimerkiksi teknisiin laitteisiin liittyviä ongelmatilanteita, henkilöstöpäällikkö Tiina Hildén kertoo.
Koulutus avaa myös työntekijöille paremmat mahdollisuudet osaamisensa päivittämiseen ja kehittämiseen.
– Yksi tärkeä osa on lisätä heidän osaamistaan. Jokainen varmasti haluaa urallaan mennä eteenpäin. Työperäistä maahanmuuttoa on ollut Suomessa vielä sen verran vähän, että meidän koulutusjärjestelmä ei mahdollista tällä hetkellä opetusta juurikaan muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä. Jotta voimme kehittää ihmisiä ammatillisten tutkintojen tai oppisopimusten avulla, se edellyttää riittävää kielitaitoa, Hildén sanoo.
– Ja kun meillä on osaavaa ja sitoutunutta henkilökuntaa, se parantaa yrityksen yleisiä toimintaedellytyksiä ja lisää menestystä kilpailluilla markkinoilla, Hildén lisää.
Munaxin työntekijöistä 48 prosenttia puhuu äidinkielenään jotain muuta kuin suomea. Määrä on kasvanut vuosien saatossa vähitellen.
– Maataloustalousvaltaisessa kunnassa ja maatalousvaltaisella alalla työperäisellä maahanmuutolla on pitkät perinteet, Munaxin toimitusjohtaja Matti Nyfors kertoo.
Munaxin työntekijät ovat kotoisin muun muassa Ukrainasta, Romaniasta, Virosta, Moldovasta, Espanjasta ja Pakistanista.
– Meillä on kaikkiaan 11 kansalaisuutta. Ukrainalaisten osuus on suomenkielisten jälkeen suurin eli 26 prosenttia, Hildén kertoo.
Työntekijöille ei ole mitään tarkkaa kielivaatimusta.
– Mutta jokin yhteinen kieli täytyy jo ihan turvallisuussyistä olla. Se voi kuitenkin olla myös englanti, Hildén sanoo.
Hildén kertoo, että työntekijöiden kielikoulutukseen on mahdollista hakea tukea Varsinais-Suomen Ely-keskukselta.
– Koulutuksen kustannukset eivät siis jää täysimääräisesti yrityksen maksettaviksi.
Hildén muistuttaa, että jos yritys on valmis panostamaan työntekijöihin, sitä kautta on mahdollista saada hyviä ja sitoutuneita työntekijöitä.
Kielikoulutukseen valittiin yhdeksän työntekijää, mutta tulijoita olisi ollut reippaasti enemmän.
– Katsomme nyt, millaisia kokemuksia koulutuksesta saadaan ja niiden pohjalta tehdään päätöksiä jatkosta.
Yhteensä 70 tuntia kestävä koulutus järjestetään kahdesti viikossa kaksi tuntia kerrallaan. Koulutus on päivä- ja iltavuorojen välissä Munaxin omissa tiloissa. Koulutukseen osallistuminen on tällä tavalla haluttu tehdä mahdollisimman helpoksi.
– Ryhmässä on tuttuja työkavereita, mikä toivottavasti madaltaa kynnystä käyttää kieltä, Hildén lisää.
Koulutukseen osallistuvat osaavat kaikki venäjää. Yhteinen kieli on suomenkielen lehtori Janita Kivimäen mukaan oppimisen kannalta sekä hyvä että huono. Hyvää on se, että pidemmällä opinnoissaan oleva voi auttaa aloittelevaa käyttämällä yhteistä kieltä.
– Mutta jos heillä ei olisi yhteistä kieltä, heidän olisi pakko puhua toisilleen suomea, Kivimäki kuitenkin lisää.
Työpaikalla järjestetty ja työntekijöille räätälöity kielikurssi voi olla ensimmäinen, johon kiinnostuneiden on ollut mahdollista osallistua.
– Vuorotyöläisen ei ole mahdollista osallistua esimerkiksi iltakursseille, koska hän ei pääsisi joka toinen viikko osallistumaan koulutukseen.
Työantajien järjestämät kielikoulutukset ovat Kivimäen mukaan yleistyneet. Kivimäki kertoo olleensa viime keväänä vetämässä vastaavaa kurssia toisessa vakkasuomalaisessa yrityksessä.
– Myös Raumalla näille on ollut kysyntää, hän kertoo.
Työpaikkasuomi -koulutus
- Koulutuksen vähimmäiskesto on 70 oppituntia.
- Työpaikkasuomen tavoitteena on edistää yrityksen ulkomaalaistaustaisen henkilöstön valmiuksia selviytyä arjen työtehtävistään suomen kielellä.
- Koulutus räätälöidään yrityksen ja koulutettavien tarpeen mukaan.
- Koulutukseen on mahdollista hakea tukea Ely-keskukselta.
- Työnantajan maksuosuuteen vaikuttavat yrityksen koko, liikevaihto ja tase.
Lähde: suomi.fi