– Kun olin Helsingissä Michelin-ravintolassa, ruokalistalla mainittiin laitilalaiset multaporkkanat. Laitila on niin tunnettu ruokatuotannostaan, että se mainitaan erikseen huippuravintolan ruokalistalla, pitkän uran ravintola-alalla tehnyt Simo Reijonsaari kehuu.
Samaa mieltä on televisiosta ja huippuravintoloista tuttu kokki, ruokakirjailija Pasi Kuronen, joka oli kutsuttu perjantaina Laitilaan puhumaan yrittäjätreffeille lähiruuasta.
– Mitä pienempi paikkakunta, sitä hienommalta sen nimi näyttää ruokalistalla. Asiakkaat alkavat miettiä, että missähän tuollainen paikka on, Kuronen kuvaili mielikuvaa. Vakka-Suomea Kuronen kehui ruokatuotannon kulta-alueeksi.
Ukipoliksen TuKeVa-hankkeen järjestämille yritystreffeille Laitilassa osallistui ruokatuottajia ja ravintola-alan yrittäjiä. Ukipolis oli kutsunut Kurosen puhumaan lähiruuasta, sillä hän on lanseerannut vahvasti lähiruokaa.
– Vuonna 2010 päätin, että tehdään ravintolalaiva Cindystä Turun ensimmäinen lähiruokaravintola. Heti alkuun selvitin, mitä lähiruoka on.
Kuronen myöntää, ettei termille löytynyt selkeää tulkintaa.
– Tuleeko lähiruoka esimerkiksi 60 tai 80 kilometrin säteeltä? Onko poro Suomessa lähiruokaa? Itse puhuisin mieluummin paikallisesta ruuasta tai kotimaisesta ruuasta.
Hänestä lähiruoka-termin käyttöä pitäisi rajata ainakin niin, että se on kotimaista ruokaa.
Kun Kuronen hankki lähiruokaa ravintolaan 2010–2011, tuottajia piti etsiä. Hän kyseli paikallisilta maanviljelijöitä erilaisia tuottajia ja vähitellen verkosto alkoi rakentua. Nyt lähiruokaa on helpommin saatavilla ja sitä käyttävät useat ravintolat. Kurosen mukaan lähiruoka on monessa mielessä etulyöntiasemassa:
– Lähiruoka on laadukasta, sillä sen valvonta on tiukkaa. Sillä on luotettava imago. Kun kuljetusmatkat ovat lyhyitä, se on myös tuoretta. Lähiruoka on kiinnostavaa, etenkin kun tuottajalla on tarina, hän luettelee.
Kuronen rohkaisee maatiloja ja tuottajia kutsumaan ravintola-asiakkaitaan käymään tilalla. Moni nuori kokki ei ole käynyt koskaan maatilalla, puutarhassa tai kasvihuoneella.
– On ihan eri asia saada kokemus tuotantopaikalta kuin lukea vain tiedote. Vierailu maatilalla innostaa ja sen jälkeen ravintola puhuu varmasti hyvää tuotteistanne, hän vakuuttaa.
Seuraava askel on saada ihmiset liikkumaan ruuan perässä. Ruokamatkailu on maailmalla vahva trendi ja matkustajista jo kolmannes on ruokamatkailijoita.
– Lähiruuasta tulee uusi ruokamatkailun kohde, Kuronen uskoo. Lähiruoka pitää vain osata tarjota turisteille. Se mikä meistä on arkista, on ulkomaisista turisteista eksoottista.
– Meillä on paljon valttikortteja: puhdas luonto, ammattitaito, ruoantuotannon läpinäkyvyys ja monipuolinen tarjonta, hän luettelee.
Pasi Kuronen on ollut markkinoimassa suomalaista ruokaa Hong Kongissa ruokamessuilla. Hän kertoi, että Hong Kongin ruokamessut olivat noin kahdeksan kertaa yhtä suuret tiloiltaan kuin Helsingin messukeskus.
– Suomesta mukana oli kymmenen ruokatuottajaa. Suomalainen ruoka kiinnosti todella. Aasiassa on kysyntää ja markkinaa varmasti, kunhan vain yrittäjät vievät sinne tuotteitaan.
Kurosen mukaan mikä tahansa on tänä päivänä mahdollista, esimerkiksi suomalaista spelttiä myydään Amazon-verkkokaupassa.
Yritystreffeillä kuultiin myös Riitta Saloniemen tarina siitä, miten Saloniemen Juustola on saanut alkunsa ja laajentanut toimintaansa.
– Kun aloitimme, meillä oli viisi hehtaaria peltoa, jossa kasvoi pujoa. Otettiin muutama kuttu, hän kuvaa alkuvaihetta.
Nyt Saloniemen juustola on toiminut yli 20 vuotta ja kokenut monenlaisia vaiheita: on tehty juustoa, myyty maitoa, kehitetty homejuustoa ja nyt juustolan tuotteita myydään myös verkkokaupassa.
– Kun yhdessä koulutuksessa minulle ehdotettiin verkkokauppamyyntiä, ensireaktioni oli, että miten se on mahdollista. Mutta nyt logistiikka ja myynti toimii.
Saloniemen juustolan tuotteista jo puolet myydään verkkokaupan kautta.
– Onnistumisia ei tule, ellei yritä, Saloniemi totesi.
Ruokahankkeelle jatkoa
TuKeVa- eli Tulevaisuuden kehitystarpeet varsinaissuomalaisessa ruokaketjussa -hankkeessa on tavoitteena varsinaissuomalaisten elintarvikealan yritysten toimintaedellytysten ja kilpailukyvyn parantaminen.
Hankkeen projektipäällikkö Mirja Junkola kertoo, että vaikka TuKeVa-hanke on päättymässä, hanke saa jatkoa.
TuKeVa-hanketta on vetänyt Ukipolis Oy, joka on Uudenkaupungin, Laitilan, Vehmaan, Taivassalon, Kustavin ja Pyhärannan kuntien omistama kehittämisorganisaatio.
