– Laitilan huono-osaisuusindeksi on pysynyt samalla tasolla vuodesta 2014-2016. Vuosina 2017-2019 on ollut parannus verrattuna aiempaan, Laitilan sosiaali- ja terveysjohtaja Johanna Ahokas kertoo.
Nyt ollaan hyvinvointiluvuissa taas vuosien 2014–2016 tasolla.
Vaikka Laitilassa voidaan muuta maakuntaa keskimääräisesti paremmin, parannettavaakin on. Tuoreimman hyvinvointikertomuksen mukaan Laitilassa lastensuojeluilmoitusten määrä on kasvanut, sen sijaan kodin ulkopuolelle sijoitettujen 0–17-vuotiaitten lasten määrä on pysynyt viimeisen viiden vuoden ajan samalla tasolla.
– On tärkeää, että ilmoituksia tehdään, kun huoli lapsista herää. Silloin kyetään auttamaan perheitä varhaisessa vaiheessa, Ahokas korostaa.
Yhtälö menee niin, että ellei perheille saada tukea ajoissa, lastensuojeluilmoitukset voivat johtaa huostaanottojen lisääntymiseen.
– Laitilassa on panostettu viimeisten vuosien aikana perhepalvelujen sekä oppilashuollon resursseihin, kehitetty yhteistyömalleja eri tahojen kanssa, kehitetty toimintatapoja sekä koulutettu henkilökuntaa. Lastenpsykiatri toimii ostopalveluna säännöllisesti perhepalvelujen henkilökunnan tukena sekä ottaa vastaan asiakkaita, Ahokas kertoo, miten huoli-ilmoituksiin on vastattu.
Nuoriso- ja pitkäaikaistyöttömyys ovat olleet Laitilassa matalalla tasolla ja jopa laskenut vuosista 2017–2019. Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneiden 18–24-vuotiaitten määrä on ollut myös vähäinen ja laskenut aiemmasta seurantakaudesta.
Myös toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneiden 25–64-vuotiaiden määrä on vähäinen. Sen sijaan koulutuksen ulkopuolelle jääneiden 17–24-vuotiaiden määrä on kasvussa.
– Aikuissosiaalityössä on aktiivisesti toteutettu työllistämistoimia, toimittu tiiviissä yhteistyössä TE-keskuksen, Monipalvelukeskus Palkkeen sekä Laitilan nuorisoverstaan kanssa. Vuoden 2021 aikana työmarkkinatuen kuntaosuus kasvoi, mutta siihenkin on puututtu, Ahokas sanoo.
Koulutuksen ulkopuolelle jääneiden nuorten tukemiseen on kehitetty sivistystoimessa oma toimintamalli, jossa merkittävässä roolissa ovat etsivät nuorisotyöntekijät sekä yhteistyössä toimivat myös aikuissosiaalityöntekijä sekä perhepalvelut. Ahokas sanoo, että tämän yhteistyön jatkuminen on tärkeää myös uudella hyvinvointialueella.
Aikuisten mielenterveyden avohoitokäynnit ovat pysyneet aiemmalla tasolla. Laitilassa käyntimäärä on naapurikunnista kolmanneksi suurinta, vielä enemmän käyntejä on Uudessakaupungissa ja Eurassa.
Laitilassa on myös päihteiden vaikutuksen alaisena tehdyistä rikoksista syyllisiksi epäiltyjen määrä kasvussa vuosista 2017–2019 sekä poliisin tietoon tulleiden henkeen ja terveyteen kohdistuneiden rikosten määrä on kasvussa.
Päihteiden vuoksi sairaalassa tai terveyskeskusosastolla hoidettujen potilaiden määrä on kuitenkin laskenut vuosista 2017–2019. Ahokas kertoo, että Laitilan mielenterveys- päihdeyksikön palveluihin pääsee matalalla kynnyksellä, ilman lähetettä, mikä voi lisätä käyntimääriä.
– On hyvin tärkeää saada apua nopeasti ja helposti. Psykiatrin palveluja on hankittu jo vuosien ajan ostopalveluna. Yhteistyötä aikuissosiaalityön sekä perhepalvelujen kanssa on kehitetty.
Ahokas muistuttaa, että järjestöjen, yhdistysten ja seurakunnan toiminta on merkittävä lisä kunnan palveluihin.
Vanhuspuolella on panostettu erityisesti syrjäytymisen ehkäisemiseen. Vapaaehtoiset tekevät aktivoivia kotikäyntejä ikääntyneiden luona, kaupunki järjestää yhdessä muiden toimijoiden kanssa +65-tapahtumia, ystäväpiiri ennaltaehkäisee yksinäisyyttä ja Laitilan Vanhaintuki ry:n järjestämät Kortteliryhmät ovat myös tärkeä osa yksinäisyyden ja syrjäytymisen ehkäisyssä.
Ulkomaalaisten osuus ei näy merkittävänä sosiaali- ja terveyspalveluissa. Ukrainalaisten kriisitilanne ja asettuminen Laitilaan ovat ymmärrettävästi vaatineet jonkin verran sote-palveluita.
Nämä hyvinvointialueen pitäisi huomioida
Teija Uitto
Sosiaali- ja terveysjohtaja Johanna Ahokas pohti pyynnöstämme, mihin tulevan hyvinvointialueen pitäisi satsata Laitilassa.
– Laitilan osalta on tärkeää huomioida yhteistyön tiivistäminen hyvinvointialueen eri palvelujen, järjestöjen, yhdistysten sekä kaupungin välillä.
Listalle hän nostaa myös mielenterveys- ja päihdepalvelujen saatavuuden varmistamisen sekä nuorten mielenterveyspalvelujen kehittämisen.
– Myös hyvinvointialueen, kaupungin ja TE-keskuksen tiivis yhteistyö työllistämispalveluissa on tärkeää.