Mistä huonovointisuus kumpuaa?

0

Tämän vuoden alkupuolella Mannerheimin Lastensuojeluliitto esitteli palvelukanaviensa lohdutonta satoa: lasten ja nuorten pahoinvointi on lisääntynyt valtavasti.

Terveydenhuollon sitoutumaton uutislehti Mediuutiset kertoi helmikuussa, että viime vuosien aikana MLL:n palveluissa ovat tutuiksi tulleet äärimmäisen huonovointiset ja itsetuhoiset nuoret aikuiset, jotka eivät ole saaneet apua muualta.

Kokemuksen jakaa myös Suomen Mielenterveysseura (Mieli ry), jonka nuorten chat-palveluun tulee vuosittain noin 170 000 yhteydenottoa ja vain noin viidesosaan viesteistä pystytään vastaamaan.

MTV Uutisten syyskuussa haastattelema Mieli ry:n tiimipäällikkö Miguel Reys kuvaa ongelmien moninaisuuden olevan jo itsessään haaste. Helsingin yliopiston dosentti Mikko Salasuo arvioikin saman median aiemmin syyskuussa julkaisemassa artikkelissa, että nykyajan nuorilla näkymä tulevaisuudesta on monin tavoin epäselvempi kuin heidän vanhemmillaan.

”Nuorilla näkymä tulevaisuudesta on monin tavoin epäselvempi kuin heidän vanhemmillaan.”

Tapetilla ovat olleet psykiatristen yksiköiden ylikuormittuminen ja nuorten mielenterveyspalvelujen aliresursointi. Palvelujen vahvistamisen lisäksi pitäisi kuitenkin myös tarkastella sitä, mistä huonovointisuus kumpuaa, sanoo MLL:n auttavien puhelin- ja digipalvelujen päällikkö Tatjana Pajamäki yhdistyksen tiedotteessa.

Mielenterveyden tukemiseksi Pajamäki toivoo erityisesti tukea yhteisöille, joissa lapset ja nuoret elävät – siis esimerkiksi päiväkodeille, kouluille ja harrastusseuroille. Asia on monisyinen, mutta Pajamäen mukaan keskeistä olisi esimerkiksi se, että aikuisilla olisi enemmän taitoja lasten ja nuorten keskinäisten kaverisuhteiden ymmärtämiseen ja tukemiseen.

Solina Saarikoski
solina.saarikoski@laitilansanomat.fi