Laitilassa koettiin lauantaina jännittäviä hetkiä, kun hirvijahdissa ollut karjalankarhukoira nimeltä Korpiritarin Sisu putosi kalliolouhouksen rinnettä useita metrejä.
– Kuulimme Sisun hirvihaukuntaa. Olimme itse noin puolen kilometrin päässä siitä, missä Sisu paikantimen mukaan oli. Emme siis tiedä, mitä oikein tapahtui. Väistikö Sisu esimerkiksi hirveä ja astui harhaan, Sisun omistaja Aleksi Perkkola kertoo.
Perkkola oli menossa tyttärensä kanssa metsästysmajalle paistamaan makkaraa, kun kuuli, että Sisun haukuntaa ei enää kuulunut. Paikantimesta näkyi, että koira oli pysähdyksissä.
Perkkola lähti paikantimen näyttämään paikkaan.
– Ilman GPS-paikanninta tuskin olisimme Sisua edes löytäneet. Se oli pudonnut kalliolouhoksen seinämää ja onneksi pudonnut paikkaan, jossa oli kallioseinämällä hiekkaa. Alempana olisi ollut kieleke, johon putoaminen olisi voinut johtaa koiran loukkaantumiseen ja vasta sen alla oli vettä, Perkkola kuvailee paikkaa Kusnissa.
Hän hälytti paikalle apua. Ensimmäisenä saapui Laitilan palokunta. Kallioseinämältä pelastaminen vaati kuitenkin paikalle erityisryhmän.
– Sen saapumiseen meni kaksi tuntia. Koko sen ajan olin louhoksen reunalla ja rauhoittelin Sisua, että pian apu tulee.
Koira odotti kärsivällisesti apua pienellä alueella kallionseinämällä. Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen pelastajat laskeutuivat köysien varassa koiran luo, nostivat sen kainaloon ja turvaan. Osa pelastajista oli kallioseinämän kielekkeen alapuolella pintapelastuslautalla siltä varalta, jos Sisu putoaisikin alaspäin.
– Pelastaja kertoi, että kun hän sai Sisun kainaloonsa, se nuoli hänen naamansa kiitokseksi, Perkkola naurahtaa.
Koira selvisi kuin ihmeen kaupalla hurjasta pudotuksesta vahingoittumatta. Onnettomuus ei edes säikäyttänyt sitä.
– Jo tunnin päästä se juoksi taas hirvijahdissa, koiran isäntä kertoo.
7-vuotias Sisu on käyttövalio hirvelle, eli se on koulutettu metsästyskoira ja hyvin kokenut metsänkävijä. Karjalankarhukoira on rotuna hyvin kestävä ja pelkäämätön. Sitä käytetään hirven ja karhun metsästykseen. Rotu on Perkkolalle hyvin tuttu, sillä hän kasvattaa karjalankarhukoiria sekä mäyräkoiria.
Perkkola sanoo, että ilman GPS-paikanninta Sisun olisi voinut käydä hullusti.
– Meillä on ollut parikymmentä vuotta paikannin käytössä. Se on tärkeä väline. Nyt on vain toinen uhka. Jos susikanta kasvaa, ei koiria pian enää voi käyttää. Susi voi raadella koiran.
