Monet oppilaat eivät pidä ruotsin kielen opiskelusta, ja tutkimusraporttien mukaan ruotsin kielen suosio on ennätysalhaalla. Välinpitämättömyys kieltä kohtaan on mielestäni kovin huolestuttavaa.
Englanti on ollut jo pitkään valituimpien kielten listoilla, mutta monenlainen kielitaito ja myös erityisesti toisen kotimaisen kielen taito on Suomelle tärkeää. Englannin kielen suosiota ei pidä ihmetellä, sillä se on kansainvälisesti hyvin tunnettu kieli. Kuitenkaan kaikki edes Euroopassa eivät suinkaan osaa englantia, minkä vuoksi sen merkitystä muiden kielten rinnalla ei pidä korostaa liikaa.
Myös suomalaisen yhteiskunnan kannalta tukeutuminen pelkästään englannin kieleen olisi kohtalokasta, sillä esimerkiksi monien maiden markkinoilla ruotsin kieli on välttämätön. Yleinen harhaluulo oppilailla on se, ettei ruotsin kieltä tarvita muualla kuin Ruotsissa.
Ruotsia tarvitaan monissa pohjoismaissa, esimerkiksi Norjassa tai Islannissa, joissa varsinkin kirjoitetulla ruotsilla pärjää pitkälle. Myös Suomessa on alueita, joissa ensisijainen kieli on ruotsi. Näin ollen ruotsin kielen osaamisella palvelee myös itseään, eikä pelkästään ruotsalaisia, niin kuin usein kuulee.
Ruotsinkielisen väestön palvelu heidän kotikielellään voi olla myös positiivinen asia. Esimerkiksi Valko-Venäjän ensisijainen kieli on valko-venäjä ja toinen kotimainen kieli on venäjä. Kieli saattaa puhuttuna olla lähempää sukua kuin suomi ja ruotsi, mutta kirjoitettuna eroaa melko paljon. Siitä huolimatta Valko-Venäjällä suhtaudutaan hyvin myönteisesti venäjän kieleen ja nuoretkin osaavat arvostaa maan kaksikielisyyttä.
Tämä myös paljastaa Suomen epäkohdat siitä, että täällä nuorison toisen kotimaisen kielen suosio on selkeästi alempaa. Molempien kielten osaaminen lisää selkeästi erilaisten ihmisten yhteenkuuluvuuden tunnetta ja hyvinvointia. Yhteiskunta voi selkeästi paremmin, kun kaikki tulevat toimeen omalla kielellään!
Miten oppilaita sitten voisi innostaa kielien opiskeluun? Tärkeää on, että oppilaiden erilaiset lähtökohdat ja kiinnostuksen kohteet otetaan huomioon. Oppilaiden tavoitteet esimerkiksi arvosanaan ovat merkittäviä.
Näin oppilaille tehdään paremmin heidän tarpeita vastaavia tehtäviä, ja heikommatkin voivat kokea niissä onnistumisen iloa. Täten oppilaat osaavat pidemmällä aikavälillä tähdätä parempiin arvosanoihin, ja lopulta innostuvat opiskelemaan erilaisia kieliä.
On myös olennaista kertoa oppilaille konkreettisista kielten hyödyistä, sillä turhia kieliä ei ole olemassa. Kaikki kielet ovat tarpeellisia!
Anton Birjukov
Kirjoittaja oli Laitilan Sanomissa tet-harjoittelijana. Hän puhuu äidinkielenään suomea ja valko-venäjää.