Laitilan Nuorisoverstas anoo kaupungilta 5 000 euron korotusta saamaansa 50 000 euron vuotuiseen avustukseen.
Avustuksen korotustarvetta perustellaan ennen kaikkea kasvaneella asiakasmäärällä. Vuonna 2021 Nuorisoverstaan toimintaan osallistui yli 50 nuorta.
– Saamamme kaupungin avustussumma on pysynyt noin 20 vuotta samana. Sen jälkeen on tapahtunut yleistä hintojen korotustakin, mutta keskeistä on se, että meillä on asiakasmäärät viime vuosina nousseet, kertoo Nuorisoverstaan toiminnanjohtaja Jonna Nurminen.
NUORISOVERSTAS tarjoaa työpajatoimintaa pääosin alle 29-vuotiaille nuorille.
– Meille tulee monenlaisista syistä nuoria ja teemme hyvin monipuolista yhteistyötä eri tahojen kanssa.
Nurminen kertoo toimintamallin perustuvan kunkin asiakkaana olevan nuoren yksilöllisiin tarpeisiin.
– Toimintamalli on tehokas, mutta se vaatii läsnäoloa eli konkreettisesti aikaa. Nykyisin resurssimme ovat hieman pienemmät kuin olisi tarvetta ja siksi meillä on esimerkiksi tällä hetkellä nuoria jonossa.
Työpajatoiminnassa pyritään löytämään jokaiselle merkityksellistä tekemistä, jonka avulla vahvistetaan nuoren elämänhallintaa ja valmiuksia työelämään tai opintoihin.
– Tavoitteena meillä on tukea nuorten hyvinvointia kokonaisvaltaisesti. Usein opettelemme elämänhallintaan tai itsenäistymiseen liittyviä asioita ja tarjoamme ylipäänsä sellaista tukea kuin jokainen nuori tarvitsee.
NUORIA Laitilan Nuorisoverstaalle tulee eri reittejä pitkin ja myös muualta kuin Laitilasta.
– Nuorisoverstaan toiminta on siinä mielessä poikkeuksellista, ettei vastaavaa oikeastaan edes ole lähialueilla.
Nuorisoverstas tekee yhteistyötä monien tahojen kanssa.
– Kuntien sivistys- ja nuorisotoimi, oppilaitokset, TE-toimistot, Nurminen alkaa luetella yhteistyötahoja.
Hän pitää toimivaa yhteistyötä ensiarvoisen tärkeänä ja muistuttaa sen hyödyttävän kaikkia osapuolia.
– Meillä on hyvää yhteistyötä esimerkiksi yläkoulun kanssa ja toisen asteen oppilaitosten kanssa yhteistyömme on viime vuosina vain entisestään tiivistynyt.
Siihen on osaltaan vaikuttanut esimerkiksi oppivelvollisuusiän pidentyminen niin, että se päättyy vasta, kun nuori täyttää 18 vuotta tai kun toisen asteen tutkinto on suoritettu.
– Me teemme osaltamme työtä sen eteen, ettei yksikään nuori jäisi tyhjän päälle. Laaja yhteistyöverkosto auttaa löytämään jokaiselle nuorelle hänen tilanteessaan parhaan paikan.
KASVANEET asiakasmäärät näkyvät Nuorisoverstaalla selvästi.
– Meillä on tänä vuonna ollut tammi–elokuun aikana 40 nuorta kirjoilla, kun joskus sama määrä on voinut olla koko vuonna. Näiden lisäksi meillä on iso joukko nuoria, joita ei lasketa tähän lukuun mukaan, vaan he tulevat esimerkiksi palvelunohjaukseen.
Nurminen iloitsee siitä, että Nuorisoverstas saa toiminnastaan runsaasti kiittävää palautetta. Toiminnan onnistumisesta kertovat myös jotkut luvut:
– Viime vuonna kuusi meillä kirjoilla ollutta nuorta haki opiskelemaan ja kaikki saivat opiskelupaikan. Tänä vuonna puolestaan neljä nuorta on hakenut opiskelupaikkaa ja kaikki ovat nyt opiskelemassa, hän kertoo hyvillään.
NURMINEN kertoo, että usein ennen opiskelemaan lähtöä nuoren kanssa esimerkiksi mietitään hänen vahvuuksiaan, tuetaan itsetuntoa, normaalin vuorokausirytmin ja elämänhallinnan vahvistumista tai kehitetään vaikkapa varmuutta kohdata sosiaalisia tilanteita.
– Tavoitehan meillä on, että täältä lähdetään pois vain, jos on jokin suunnitelma jatkosta eli ettei kukaan jäisi niin sanotusti tyhjän päälle.
Nuoria kiinnostava digiverstas taloussyistä vajaakäytöllä
Nuorisoverstaalla toimii tällä hetkellä 100-prosenttisesti kaksi työverstasta: puutyöverstas sekä kädentaitoverstas.
– Kummallakin verstaalla on oma työvalmentaja, joka vastaa nuorten ohjauksesta nuorisotyöllisellä otteella, Nuorisoverstaan toiminnanohjaaja Jonna Nurminen kertoo.
Lisäksi Nuorisoverstaan toiminnanohjaaja Jonna Nurminen toimii itse nuorten yksilövalmentajana.
“Meillä ei ole rahaa palkata digiverstaalle omaa ohjaajaa, vaikka nuoria olisi digiverstaalle tulossa.”
NUORISOVERSTAAN murheenkryyni on se, että sen kolmas verstas, digiverstas, ei ole toiminnassa joka päivä.
– Meillä ei ole rahaa palkata siihen omaa ohjaajaa, vaikka nuoria olisi digiverstaalle tulossa. Juuri siitä nuoret ensisijaisesti olisivat kiinnostuneita, mutta tilanne on nyt valitettava.
Digiverstas toimi viimeksi Stean (entinen Veikkaus) maksamana kaksivuotisena hankkeena, joka on nyt päättynyt.
– Onhan se harmi, että meillä on täällä valmiina hienot puitteet digiverstastoiminnan pyörittämiseen. Vaikka tietokoneita hyödynnämmekin, niin kyllähän ne vajaakäytöllä valitettavasti ovat.
Laitilan Nuorisoverstas on yhdistys ja se toimii julkisen tuen varassa. Kolmen ohjaajan palkat maksavat Stea, Aluehallintovirasto sekä Laitilan kaupunki.
Laitilassa käynnistyy hanke maahanmuuttajanuorten tukemiseksi
Aluehallintovirasto kertoi viime viikolla myöntämästään avustuksesta, jolla Laitilan Nuorisoverstas saa yhdessä Laitilan kaupungin nuorisotoimen kanssa palkattua yhteisen hanketyöntekijän. Työntekijä keskittyy maahanmuuttajataustaisten nuorten auttamiseen ja tukemiseen.
– Tämä on Laitilalle todella hieno ja tärkeä juttu, iloitsee Nuorisoverstaan toiminnanjohtaja Jonna Nurminen.
Hankkeeseen palkattava tekee ruohonjuuritason työtä.
– Hän jalkautuu etsimään nuoria, jotka ovat esimerkiksi jääneet harrastusten ja ylipäänsä vapaa-ajan toiminnan ulkopuolelle. Eli käydään vaikkapa koululuokissa puhumassa ja tarvittaessa lähdetään seuraksi kokeilemaan harrastuksiakin.
NURMINEN uskoo, että Laitilan tilanne oli ratkaiseva avustuksen saamisessa.
– Laitilassa maahanmuuttajataustaisen osuus on asukaslukuun suhteutettuna iso.
Ukrainan sotaa paenneet ovat tässä merkittävässä roolissa, mutta jo aiemmin muuta kuin suomea äidinkielenään puhuvien lasten osuus oli huomattavan korkea.
Tavoitteena on, että hanke saataisiin polkaistua käyntiin vielä tämän vuoden puolella.
– Kyseessä on yksivuotinen hanke, mutta toivomme ja uskommekin, että jatkoa saadaan.