Vastaus pesäpalloharrastuksen puitteiden kohentamiseen

0

Ensinnäkin perjantain 21.10 lehdessä mainittiin suoraan, että pesäpalloharrastusten puitteisiin kaupunki olisi käyttämässä seuraavien kahden vuoden aikana yhteensä 840 000 euroa. Summa sinänsä on oikein, mutta valtaosa eli 400 000 euroa käytettäisiin Valkojärven kenttien siirtämiseen Matikan alueelle. Tätä siirtokustannusta ei voi millään tavalla laskea pesäpalloilijoiden piikkiin, koska me emme siihen voi mitenkään vaikuttaa. Me jopa haluaisimme ”jäädä” Valkojärvelle, mutta poliittiset päättäjät ovat siitä olleet eri mieltä. Lisäksi Valkojärven tilanteesta on puhuttu lajiväen ja kaupungin edustajien kanssa jo monta vuotta, joten kenellekään se ei voi tulla yllätyksenä.

Nyt sivistysvaliokunta on päättänyt, että kustannukset nousevat liian suuriksi ja ylipäätänsä kenttien tarve turha. Lisäksi kenttäpuute koettu vain pesäpalloilijoiden ongelmana, vaikka me haluamme koko ajan puhua uudesta monitoimikentästä, joka voisi monipuolisesti palvella muun muassa jalkapalloilijoita, frisbeegolfaajia, lennokkien lennättäjiä, mölkyn pelaajia ja kaikkia kaupunkilaisia hyvinvointia tukevana liikuntapaikkana.

Jo vuosia kestänyt laadukas ja aktiivinen toimintamme lasten ja nuorten hyväksi on viimeisten vuosien aikana kasvanut (noin 300 lisenssiä) sellaisiin mittasuhteisiin, että se on huomattu valtakunnallisestikin eri tahojen toimesta. Seuramme ja sen toimijoita on huomioitu erilaisin palkinnoin kilpailullisissa asioissa, mutta myös harrastustoiminnan mahdollistajana, sekä lasten ja nuorten kasvatustyön hyvänä tekijänä.

Nyt monessa keskustelussa Valkojärven kentän kohdalla on puhuttu vain kentän menetyksestä. Todellisuudessa siinä keskustellaan meidän toimintamme kannalta kolmen kentän menetyksestä. Valkojärven kentälle on mahtunut kaksi tenavakenttää ja yksi juniorikenttä samanaikaisesti. Niille onkin ollut tarvetta, sillä harjoituksia tai harjoituksia ja pelejä on ollut saman illan aikana useita päällekkäin lähes päivittäin kesäisin. Toisin sanoen Valkojärven menetys ja mahdollinen uuden kentän saamatta jääminen kohdistuu suurimmalta osalta seuramme pienempiin ja nuorimpiin harrastajiin.

Tähän asiaan ratkaisuna meille esitetty kyläkoulujen kenttien käyttö ei toisi juurikaan helpotusta tai ratkaisua. Laitilan kyläkoulujen pihoilta ei löydy tarpeeksi tasaisia (turvallisia) ja suuria alueita, jotka soveltuisivat jatkuvaan pesäpallotoimintaan. Isoimmat tilasyöpöt koulujen pihoilla on sinne rakennetut monitoimipeliareenat, jotka on rakennettu sellaisiin paikkoihin, ettei pesäpallokenttää ole mahdollista pihoille sijoittaa.

Mitä tulee Laserkeskus Areenan (keskuskenttä) katsomohankkeeseen, niin siitä olemme kaupunginhallitukselle lähettäneet kirjelmän jo vuonna 2018. Tavoitteellisen toiminnan yksi kulmakivistä on myös kenttä- ja katsomo-olosuhteet. Hiekkatekonurmi on valmistunut 2007, joka on osaltaan nostanut pesäpallotoiminnan tasoa. Pesäpallojaosto on tuolloin osallistunut kentän kustannuksiin 40 000 eurolla ja tämän lisäksi on tehty talkootöitä kentän rakentamisessa. Kenttähanke oli jaostolle taloudellisesti vaativa hanke, joka hoidettiin aktiivisten toimijoiden ansiosta mallikkaasti.

Käytössä olevat katsomorakenteet ovat yli 30 vuoden takaisia tekojääradan ”jäämistöjä”, joten niiden uusiminen on turvallisuusnäkökohdatkin huomioon ottaen välttämätöntä. Lisäksi katetut katsomot ovat yksi vaatimustasoista pesäpalloliiton osalta. Lähialueelle muun muassa pienemmät paikkakunnat kuten Pöytyä ja Mynämäki ovat katetut katsomot investoineet ilman suurempia keskusteluja, miksei myös Laitilassa tämä onnistuisi,

Haluamme myös muistuttaa, että pesäpallojaosto on jo vuonna 2019 antanut ”omasta pussistansa” 4 000 euroa tämän hankkeen suunnittelua varten. Lisäksi Jyskeen pesäpallo on aktiivisesti esittänyt keinoja saada katsomokustannuksia alaspäin. Olemme esimerkiksi esittäneet osan töistä tehtäväksi oppilas- ja talkootyönä sekä ehdottaneet materiaalimuutoksia edullisempiin vaihtoehtoihin.

Laserkeskus Areenan tekonurmen uusiminen ei myöskään pitäisi tulla kenellekään yllätyksenä. Vuoden 2007 tekonurmimatto on palvelut käyttäjiä loistavasti ja tulee varmasti vielä muutaman vuoden palvelemaan, mutta jo tätä investoidessa oli tietona, että se ei loputtomiin kestä. Onhan Laitilassa muidenkin kenttien ja salien pinnoitteita uusittu vuosien saatossa kulumisen ja pinnoitevikojen takia.

Sami Mäki

Jyske pesäpallo

puheenjohtaja