Tänä vuonna sähkö ja sen hinta ovat olleet kaikkien huulilla. Laitilan Sanomien lukijoille teettämästä kyselystä selviää, että selvä enemmistö eli yli 80 prosenttia kyselyyn vastanneista lukijoista on sähkön hinnan moninkertaistuttua kiinnittänyt huomiota sähkön kulutukseen.
Kiinnostus energia-asioihin on näkynyt myös Valonian energia-asiantuntija Liisa Harjulan saamissa yhteydenotoissa.
– Sähkön hintaan liittyviä kysymyksiä tuli erityisesti elokuussa ja syyskuun alussa. Tilanne on näiden kysymysten osalta rauhoittunut melkoisesti, Harjula kertoo.
Harjulan mukaan tilannetta helpotti, kun muun muassa Energiavirasto avasi nettisivuilleen ”Ajankohtaista tietoa kotitalouksille” osion. Siellä on perustietoa sähkösopimuksista ja hinnoista.
– Lisäksi siellä on usein kysytyt kysymykset vastauksineen, hän lisää.
Harjulaan ovat olleet yhteydessä etenkin sähkölämmittäjät.
– Heitä kiinnostavat oman talon säästömahdollisuudet. Yleisimmät kysymykset koskevat lämpötilojen pudotuksia, lämminvesivaraajia ja ilmalämpöpumppuja.
Harjulan mukaan jokaisen kannattaisi miettiä omaa sähkönkulutustaan.
– Kaikkien sähkönsäästötoimia tarvitaan. Näin sähköpulalta vältytään tilanteissa, joissa kulutus ja sähköntuotanto eivät kohtaa. On hyvä seurata kulutuksen huipputunteja ja välttää silloin paljon sähköä kuluttavien laitteiden käyttöä. Huippukulutustunteja ovat arkipäivät kello 8–10 ja 16–18 sekä 19–20.
Harjulan mukaan hyviä sähkönsäästökeinoja ovat muun muassa sisälämpötilan pudotus yhdellä asteella, lämpimän käyttöveden kulutuksen vähentäminen suihkuaikoja lyhentämällä sekä saunomisen vähentäminen ja saunan lämpötilan laskeminen noin 70–80 asteeseen.
– Uunin käyttöä kannattaa harventaa ja pestä vain täysiä koneellisia pyykkejä ja astioita. Valaistuksessa on hyvä suosia vain ledejä. Lisäksi viihdelaitteiden käyttöä voi vähentää.
Kuten Laitilan Sanomien kyselystäkin käy ilmi, energiakriisi ei saanut ihmisiä ryhtymään suinpäin isoihin investointeihin. Ainoastaan seitsemän prosenttia vastanneista kertoo harkinneensa isompien remonttien tekemistä kuten lämmitysjärjestelmän vaihtamista.
Harjulan mukaan laitilalaiset ovat tässä samalla linjalla muiden kanssa.
– Lämmitysjärjestelmiä on vaihdettu jo pitkään, eikä tässä tilanteessa ole havaittavissa suuria muutoksia. Tukilämmityslaitteena ilmalämpöpumput varmasti lisääntyvät ja tulisijoja luultavasti käytetään edellistä vuotta enemmän.
Harjula muistuttaa myös, että lämmitystavan muutos on iso investointi, minkä vuoksi se on syytä tehdä harkitsevasti ja vaihtoehtoja vertaillen.
– Jos nyt haluaa pyytää tajouksia lämpöpumpuista, on hyvä varautua pitkiin toimitusaikoihin. Olen kuullut, että tarjouksia on vaikea saada kysynnän vuoksi.
Aurinkosähköa harkitaan monessa kotitaloudessa, mikä näkyy pitkinä toimitusaikoina ja komponenttien saamisen vaikeutena. Harjula muistuttaa, etteivät aurinkosähköjärjestelmät tuo helpotusta talven energiakriisiin, sillä Suomessa ei talvikuukausina ole aurinkosähkön tuotantoa.
Maltti on valttia myös aurinkopaneelien hankinnassa.
– Ei kannata tehdä hätiköityjä päätöksiä vaan harkita rauhassa järjestelmän kokoa ja sijoitusta. Laitetoimittajalta tulee vaatia kaikki tarvittavat dokumentit kirjallisena, myös aurinkosähköjärjestelmän tietoturvakortti.
Energian hinnan nousu on saanut kaikkien katseet kiinnittymään sähkönkulutukseen. Vielä on aikaista sanoa, onko muutos pysyvä ja auttaako se mahdollisesti omalta osaltaan hillitsemään sähkönkulutusta myös ilmastosyistä.
– En osaa sanoa. Uskoakseni ihmisiä pelottavat tulevan talven kustannukset, ilmastoasiat tulevat myöhemmin.
Lue lisää:
Apilaniityn päiväkodin lapset saivat tietoiskun sähköstä
Lasten gallup: Mitä sinulle tulee mieleen sähköstä?
Kyselyyn vastanneista kolmannes oli päätynyt pörssisähköön
Laitilan Sanomien kyselyyn vastanneista lukijoista noin kolmannes oli valinnut pörssisähkön.
– Pörssisähkö oli taloudellisesti ainut järkevä vaihtoehto.
– Tässä vaiheessa määräaikainen on riski, eräs pohti.
Toinen pitää pörssisähköön siirtymistä työläänä.
– En jaksa seurata pörssisähkön kanssa, milloin sitä kannattaa käyttää. Lisäksi asun kerrostalossa eli siitä ei ole vastaavaa hyötyä kuin ehkä omakotitalossa.
Myös kiinteähintaisille ja määräaikaisille sopimuksille oli omat kannattajansa.
– Määräaikainen oli silloin vielä edullinen, nyt mennään vielä 1,5 vuotta edullisella hinnalla, eräs lukijoista kertoo.
– Sähkön kulutukseni vähäistä ja hinta sopimuksessa kohtuullinen.
Sähkön säästövinkkejä lukijat jakoivat paljon. Moni etenkin pörssisähköön siirtynyt pesee pyykkiä ja astioita yöllä. Turhaa valaistusta on karsittu ja vaihdettu lamppuja vähemmän energiaa kuluttaviin. Myös kodinkoneita on uusittu energiatehokkaammiksi. Useampi kertoo lämmittävänsä takkaa useammin kuin ennen. Yksi lukija kertoo siirtäneensä mökin talvilämmitystä tuonnemmaksi.
– Vedenkulutus suihkussa on minimissä, pesukoneet lastataan täyteen ja lämmitys ei ole ollut vielä päällä, eräs lukija vastasi viime viikolla kun lämpötilat olivat plussan puolella.
– Katson tv:tä vähemmän ja pimeässä. Ruuan laitan halvan sähkön aikana ja saunomisen lopetin.
Toisille energiakriisi ei ole tuonut isoja muutoksia kulutustottumuksiin.
– Kulutusta on enää vaikea vähentää, kun olemme olleet pihejä siinä asiassa jo kauan. Pörssisähkön siirtymisen takia katsomme tarkemmin, milloin vaikkapa astianpeasukone tai pyykinpesukone pyörii. Talo onneksi lämpiää puilla.
– Lämpötilaa on laskettu, muuten osataan olla taloudellisia.
Iso osa kyselyyn vastanneista kertoo, ettei sähkön riittävyyden turvaamiseksi suunnitellut sähkökatkot herätä heissä huolta. Osa on kuitenkin huolissaan läheisistään tai yleisestä turvallisuudesta.
– Kyllä kun mietin vanhaa isääni. Hän asuu omatoimisesti kotona ja on jo 88-vuotias. Itse otan katkot extreme-kokemuksena.
– Oman kodin osalta ei, mutta valtakunnallisesti keskusteltu valtateiden katuvalojen käyttökatkokset sähkön säästämiseksi kuulostavat järjettömiltä.
Vaikka mitään erityistä huolta ei heräisikään, moni haluaa varautua katkoksiin.
– Ei huoleta, hankin tehokkaan aggregaatin.