Laitilalaisnuorten päihteidenkäyttöä koskevista kouluterveyskyselyn vastaukset antavat aihetta sekä helpotuksen huokauksille että huolen heräämiselle. Helpottavaa on, että raittiiksi itsensä ilmoittavien yläkouluikäisten poikien määrä on kasvanut sekä vuodesta 2019 että pidemmällä aikavälillä. Samanikäisillä tytöillä kehitys ei ole ihan yhtä suotuisaa, vaikka merkkejä raittiiden määrän voimakkaasta laskustakaan ei ole viimeisten tulosten perusteella havaittavissa.
Kannabista kokeilleiden yläkoululaisten määrä on laskenut jonkin verran kahden vuoden takaisesta. Pitkän aikavälin tarkastelussa näyttää siltä, että huumekokeilut yleistyivät vuosien 2008–2013 aikana, minkä jälkeen määrä alkoi laskea. Vuonna 2019 huumekokeilut olivat jonkin verran yleisempiä kuin kaksi vuotta aiemmin, mutta tuoreimmassa kyselyssä huumekokeilujen määrä oli laskenut vuoden 2017 tasolle eli 4,8 prosenttiin.
Lukioikäisten keskuudessa huumekokeilut ovat sen sijaan yleistyneet selvemmin. Joskin huumekokeilut ovat olleet lukiolaisten keskuudessa harvinaisempia kuin yläkoululaisten joukossa ja pienemmässä vastaajajoukossa pienikin määrällinen muutos näkyy suurempana kasvuna kuin isommassa. Lukiolaisista 3,7 prosenttia kertoi vuoden 2021 kyselyssä kokeilleensa kannabista vähintään kerran.
Oppilaiden näkemys huumeiden helposta saatavuudesta Laitilassa on herättänyt virkavallankin huolen (Laitilan Sanomat 12.5.2022). Vuonna 2021 tehdystä kouluterveyskyselystä kävi ilmi, että noin puolet siihen vastanneista huumeiden hankkimisen olevan helppoa Laitilassa. Lukiolaisten keskuudessa jopa hieman yli puolet katsoi, että huumeita oli helppo saada. Huumeiden saatavuus on parantunut vuosien 2017–2021 aikana. Vuonna 2017 lukiolaisista vain alle kolmannes piti huumeiden hankkimista helppona.
Epätoivottua muutosta on tapahtunut myös nuorten asenteissa. Erityisesti lukiolaispoikien asenteet päihteitä kohtaan ovat lientyneet huomattavasti. Kun vuonna 2019 vain 2,7 prosenttia kaikista lukiolaisista vastaajista piti hyväksyttävänä, että hänen ikätoverinsa käyttää kannabista, vuonna 2021 kannabiksen käytön hyväksyi jo joka kymmenes. Muutos näyttää tapahtuneen nimenomaan lukiolaispoikien keskuudessa, sillä vuonna 2019 hyväksyvästi suhtautuvien poikien määrä oli niin pieni, ettei sukupuolten välisiä vastauksia eritelty. Vuoden 2021 kyselystä kävi ilmi, että joka viides lukiolaispoika ilmaisi suhtautuvansa myönteisesti ikätovereidensa pilven polttamiseen.
Samaan aikaan yläkoululaisten asenteet kannabiksen käyttöä kohtaan ovat kiristyneet hieman. Yläkoululaisista vastaajista kuusi prosenttia hyväksyi kannabiksen käytön ikätovereillaan.
Huoli nuorten päihteiden käytöstä on sekä ammattilaisten että vanhempien yhteinen. Laitilan vastaava kuraattori Sirke Jaakkola pitää tärkeänä, että päihteiden käyttö tai epäily siitä tunnistetaan varhain, jolloin mahdollisuudet auttaa nuorta paranevat.
– Tämä asia kuuluu meille kaikille aikuisille niin kotona, koulussa kuin vapaa-ajan harrastuksissakin, hän sanoo.
Jaakkolan mukaan koulu- ja opiskeluterveydenhuoltopalveluihin tulisi ohjata matalalla kynnyksellä, jos epäillään päihteiden tai nikotiinituotteiden käyttöä. Hän muistuttaa myös, että koulujen ja oppilaitosten henkilökunnalla on velvollisuus tehdä lastensuojeluilmoitus alle 18-vuotiaan päihteidenkäytöstä mikäli se on toistuvaa, vaarantaa muulla tavoin nuoren kehityksen ja terveyden tai mikäli lapsen tai nuoren elämäntilanne antaa muuten siihen aihetta.
Jaakkola kertoo, että Laitilassa nuorten ehkäisevää päihdetyötä suunnitellaan monialaisessa ja moniammatillisessa työryhmässä, jossa on edustajia sivistystoimesta, sosiaali- ja terveysalalta sekä kolmannelta sektorilta. Ehkäisevällä päihdetyöllä pyritään muun muassa puuttumaan päihteiden kysyntään ja saatavuuteen. Kuluvana lukuvuonna ehkäisevää päihdetyötä on tehty muun muassa Kappelimäen koulun 5.luokkalaisten, Kyläkoulun koulutalojen 5.–6.-luokkalaisten sekä 7.-luokkalaisten toiminnallisissa vanhempainilloissa.
– Osana ehkäisevän päihdetyön viikkoa kaikille Kappelimäen koulun 6.luokkalaisille järjestettiin ehkäisevän päihdetyön teematunti. Kyläkoulujen 6.luokkalaiset pohdiskelivat samoja teemoja jo toiminnallisten vanhempainiltojen yhteydessä. Yläkoulussa ja lukiossa toteutetaan ehkäisevän päihdetyön välitunnit yhteistyössä nuorisotoimen kanssa.
Opiskeluhuollon ja moniammatillisen työryhmän panoksesta huolimatta vastuu nuorten päihteidenkäytöstä lankeaa myös vanhemmille. Jaakkola kehottaa vanhempia kiinnittämään huomiotaan jo pieniin muutoksiin nuoren käytöksessä.
– Herännyt huoli on tärkeä ottaa nuoren kanssa puheeksi ja kertoa, mistä vanhempi on huolestunut. Nuorella saattaa olla murheita, jotka eivät millään tavalla liity päihteisiin.
Jaakkola huomauttaa myös, ettei selviä tai yksiselitteisiä merkkejä nuoren huumeiden käytöstä ole.
– Tietyt merkit kuten nuoren olemuksen ja käyttäytymisen nopea ja huomattava muutos, kaveripiirin vaihtuminen, huomattavasti lisääntynyt rahankäyttö ja –tarve, varastelu kaupoista tai omien tavaroiden ”katoaminen” tai outo tuoksu nuoren vaatteissa tai huoneessa voivat kuitenkin viitata huumeiden käyttöön.
Jaakkola muistuttaa, ettei heränneen huolen kanssa kannata jäädä yksin vaan vanhemman kannattaa ottaa yhteyttä koulun terveydenhoitajaan, mielenterveys- ja päihdeyksikköön tai perhepalveluihin.