Laitilassa sijaitseva Kaukolankoti sijoittui sijalle seitsemän ensimmäisessä kansallisessa vanhuspalvelujen asiakastyytyväisyystutkimuksessa. Varsinais-Suomen hyvinvointialueella Kaukolankoti oli kolmen parhaan joukossa. Kaukolankodista asiakasarvion antoi 17 vastaajaa
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, THL, toteutti Kerro palvelustasi -kyselyn kotihoidossa ja ympärivuorokautisessa palveluasumisessa keväällä 2022. Kysely lähetettiin kaikkiin Manner-Suomen yli 2 800 vanhuspalveluyksikköön, joissa oli säännöllisiä tai pitkäaikaisia iäkkäitä asiakkaita. Kyselyyn vastasi 42 000 asiakasta.
Kevään kysely oli pilottitutkimus. Vuodesta 2024 alkaen THL toteuttaa asiakastyytyväisyyskyselyn kahden vuoden välein ja jatkossa tulokset julkaistaan toimintayksikkökohtaisesti THL:n verkkosivuilla.
Parannettavaakin kyselyn perusteella löytyy. Tyytymättömyyttä vanhuspalveluissa aiheuttaa hoitajien ajan riittämättömyys. Useampi kuin joka kymmenes asiakas piti hoitajilta saatua aikaa riittämättömänä.
Asiakkaiden yleisin ongelma on kuitenkin yksinäisyys. Viidesosa vastanneista kärsii yksinäisyydestä usein tai koko ajan. Osa asiakkaista kertoi kokevansa yksinäisyyttä ajoittain, kun taas jotkut kokivat pohjatonta yksinäisyyttä.
– Moni asiakas ymmärtää hoitajien kiireen, ja avovastausten perusteella iäkkäät ovat valmiita odottamaan palvelua, jos toinen asiakas on kiireellisemmän avun tarpeessa. Monet kuitenkin odottavat hoitajien tapaamista, läsnäoloa ja keskustelua heidän kanssaan. Vanhuspalveluissa kannattaisi lisätä vapaaehtoistyön ja järjestöjen toimintaa yksinäisyyden lievittämiseksi, THL:n johtava asiantuntija Sari Kehusmaa sanoo.
Kyselyn perusteella vanhuspalvelujen asiakkaan arki näyttäytyy virikkeettömänä ja useat iäkkäät kaipaavat enemmän mahdollisuuksia ulkoiluun. Koronapandemia vähensi virkistystoimintaa tai lopetti sen kokonaan, eikä tilanne ole toistaiseksi korjaantunut ennalleen. Asiakkaat kokevat, että virkistystoimintaa pitäisi olla enemmän ja sen pitäisi olla yksilöllisempää.
– Vanhusten ryhmäpalveluihin ja sosiaalisen kanssakäymisen tukemiseen pitää panostaa lisää. Yksi ratkaisu on yhteisöllisen asumisen lisääminen, tutkijat sanovat.
Asiakastyytyväisyyskyselystä käy ilmi, että kotihoidossa on tuhansia asiakkaita, jotka jäävät ilman palveluja, koska heillä ei ole varaa niiden hankkimiseen. Noin 4 000 asiakasta on tässä tilanteessa usein, 26 000 joskus.
– Kunnilla ja jatkossa hyvinvointialueilla on velvollisuus tehdä maksuvapautuksia, jos asiakkaan rahat eivät riitä tarvittavien palvelujen hankkimiseen. Vastauksista tuli esiin, että maksuvapautuksia käytetään liian vähän. Kotihoidon asiakkaiden maksuvapautusten käytöstä olisi tärkeää tehdä selvitys koko maassa ja seurata systemaattisesti maksuvapautusten toteutumista, Kehusmaa toteaa.
Myös ateriapalvelussa on kyselyn mukaan parannettavaa. Kriittisimmissä avopalautteissa ruoan arvosteltiin olevan yksipuolista, mautonta ja samankaltaista viikosta toiseen. Asiakkailla on myös kokemuksia, että ruoan laatu ei vastaa veloitettua hintaa.
Jokaiselle kyselyyn osallistuneelle toimintayksikölle ja palveluntuottajalle on lähetetty yhteenveto heidän asiakkaidensa antamista vastauksista.
– Tavoitteena on, että palveluntuottajat käyttävät tuloksia palvelujensa kehittämisessä. Toivomme asiakaspalautteen kannustavan yksiköitä parantamaan palveluaan ja vertaamaan omia tuloksiaan vaikkapa maan keskiarvoon. Myös palvelujen hankinnassa tulisi nykyistä useammin edellyttää säännöllistä asiakastyytyväisyyden seurantaa ja raportointia, tutkijat sanovat.
Kansallinen vanhuspalvelujen asiakastyytyväisyyden seuranta liittyy vanhuspalvelulain uudistukseen.