Tutkija Jussi Kinnunen ei peittele innostustaan Kodjalan kirkkotutkimuksen tuoreista tuloksista.
– Erittäin lupaavia! Meillä on tässä aivan uskomattoman hieno paikka. On varmaa, että siellä on kirkkomaa ja hautoja ja varmaan sitten myös se kirkkokin.
Kinnunen tutki Lukkalanmäkeä eli perimätiedon mukaista Kodjalan kirkon paikkaa ilmakuvauksella ja maatutkauksella keväällä 2021 ja uudestaan tämän vuoden keväällä. Jo ensimmäisen maatutkauksen mittauksista tehdyn maaperämallin perusteella pihamaan alla havaittiin jonkinlaisia suoria ja suorakulmaisia rakenteita. Lisäksi pihamaan itäosasta havaittiin toistakymmentä itä-länsi-suuntaista, kooltaan n. 1 x 2 m laikkua, jotka saattaisivat olla mahdollisia hautauksia. Tältä samalta alueelta on aiemmin, 1800-luvun lopulla ja 1950-luvulla löydetty ihmisluita ja koko luuranko. Aluetta kiertää edelleen nähtävissä oleva kiviaita.
Kodjalaan rakennettiin mahdollisesti 1230-luvulla kirkko, joka tunnettiin nimellä Kaikkien Pyhien tai Pyhäinmiesten kirkko. Samalla paikalla on saattanut olla tätäkin varhaisempi, jo 1000-luvulta oleva saarnahuone. Tätä uskomusta tukee se, että Kalanti on tiettävästi ensimmäinen paikka Suomessa, jonne kristinusko rantautui.
Seuraavaksi tutkija haluaisi päästä tekemään koekaivauksia. Ne voisivat tuovat selvyyttä paitsi kirkkorakennuksen tarkasta sijainnista ja rakennusajasta, myös arkisemmasta elämänmenosta keskiaikaisessa Kodjalassa.
– Kalmanloukkaanmäki on valtavan kiinnostava myös siksi, että sinne on haudattu ihmisiä jo rautakaudella ja hautaus on jatkunut kristillisellä kaudella. Kristillisten hautojen hauta-anti on vähäisempää kuin rautakaudella, mutta niistä voi silti saada tietoa esimerkiksi aikakauden vaatetuksesta, samaan tapaan kuin Kaarinan Ristimäen kalmistosta. Ajoitettavan materiaalin ja ihmisluiden löytyminen sekä DNA-tutkimus olisivat piste iin päälle, Kinnunen sanoo.
Tutkimuksen jatkuminen on kiinni rahoituksesta. Kinnunen arvioi, että koekaivaukset maksaisivat noin 15 000 euroa. Summa koostuu tutkimusluvista, palkoista, laitteista, löytöjen konservoinnista, käsittelystä ja ajoittamisesta.
– Kirkkohistorian kannalta tutkimus olisi tärkeä saada tehtyä. Vaikka perimätieto kertoo, että kirkko on ollut olemassa, on aivan eri asia saada se tieteellisesti todistettua.
Kodjalan kirkkotutkimuksen taustalla on 2021 perustettu yhdistys, Kodjalan kirkkotutkimuksen tuki ry.
– Tutkimuksen alku juontuu siihen, kun Matti Rauvola sanoi syyskuussa 2016, että ”Korilan kirkost kyl puhuta, mutta kukka ei tiär siit mittä”. Mehän rupesimme kaivelemaan asiaa, yhdistyksen puheenjohtaja Timo Rantanen kertoo.
Rantanen, Rauvola ja pian mukaan liittynyt Reijo Vuorinen sukelsivat kirkkotutkimukseen kaulaansa myöten. Mukaan kutsuttiin myös Kerttu-Kaarina Lukkala ja Jukka Vehmas. He kaikki etsivät tietoa internetistä ja arkistoista ja olivat yhteydessä myös alan johtaviin asiantuntijoihin kuten professori Kaarlo Arffmaniin ja tutkija Markus Hiekkaseen. Asiantuntijoiden kannustus oli rohkaisevaa. Kun Turun yliopiston tutkija, tohtorikoulutettava Jussi Kinnunen innostui aiheesta, päästiin viimein tutkimaan oletettua kirkon paikkaa Kodjalan Lukkalanmäellä.
Yhdistyksen tehtävänä on hankkia tutkimukselle rahoitus. Tähän astinen tutkimus on rahoitettu jäsenmaksuilla ja yksityisen lahjoittajan tuella. Seuraavaan vaiheeseen tarvitaan noin 15 000 euroa.
– Yhtä kerjäämistähän tämä on. Onneksi meihin on pääosin suhtauduttu myönteisesti, mutta pienistä puroista ei ole helppoa saada sitä virtaa, josta voisi sen isoimman kalan napata. Kyseessä voi kuitenkin olla koko mantereen vanhin kirkko, Rantanen sanoo.
