Laitila nousi valtakunnallisiin uutisiin, kun opetusministeri Li Andersson julkisti valtionavustukset, jotka myönnettiin turvattomista oloista tulleiden lasten varhaiskasvatukseen. Laitila sai avustusta neljänneksi eniten koko maassa.
Edelle menivät vain täysin eri kokoluokan kaupungit Turku, Espoo ja Tampere. Laitila sai huomattavan summan rahaa, koska kunta on vastaanottanut runsaasti sotaa pakenevia ukrainalaisia perheitä.
Ukrainalaisten vastaanotto on vaatinut paljon työtä. Laitilaan on avattu uusi päivähoidon yksikkö, perustettuvalmistavan opetuksen ryhmiä, järjestettykielikoulutusta, tarjottukalustettuja asuntojaja järjestetty keräyksiä.
Työ jatkuu edelleen. Yksinkertaistaen voi olettaa, että mitä nuorempi lapsi on, sitä helpommin hän suomen kielen ja kulttuurin oppii. Vanhemmilla oppilailla on suurempi työ sopeutua suomalaiseen koulujärjestelmään.
Ensi vuonna valmistavan opetuksen ryhmien tulisi integroitua perusopetukseen. Siihen tarvitaan lisäresursseja opettajien tueksi, jotta he eivät uuvu lisääntyneeseen työmäärään. On selvä, etteivät integroitavat oppilaat ole samalla tasolla kuin alusta asti suomalaisessa koulussa opiskelleet.
Laitilassa on totuttu kuulemaan eri kieliä kausityöntekijöiden ansiosta. Muutos monikulttuurisuuteen on kuitenkin tapahtunut nopeasti erityisesti päiväkodeissa ja koulussa. Tällä hetkellä Kappelimäen koulun oppilaista viidennes puhuu äidinkielenään jotain muuta kieltä kuin suomea.
Ukrainalaisten vastaanottamisen taustalla ei ole pelkästään lämmin tahto auttaa. Laitilan seutu, ja koko Suomi, tarvitsee maahanmuuttajia, jotta työntekijöitä riittää ja väestörakenne pysyy terveellä pohjalla. Kotouttamistyö on kuitenkin vasta aluillaan.
Iida Kauppi
iida.kauppi@laitilansanomat.fi