Varsinais-Suomen maakuntajohtaja Kari Häkämies pelkää, että kunnilla on edessään kovat ajat.
– Minun pelkomomenttini on, että kaikki se raha, joka annetaan hyvinvointialueille, helposti etsitään kuntien rahoituksesta, Häkämies arvioi kuntien tilannetta lähivuosina. Häkämies kommentoi asiaa Laitilan Sanomille ja Uudenkaupungin Sanomille Mauri Kontun vaalistarttitilaisuudessa.
Maakuntajohtaja myöntää, että hän on alunperinkin ollut hyvinvointialueen perustamista vastaan.
– Minusta kuntia ei olisi koskaan pitänyt erottaa kokonaan sote-palveluiden järjestämisestä. Niiden järjestäminen olisi vaatinut hallinnollisen uudistuksen, mutta ei niin, että kunnat olisi erotettu.
Lisäksi Häkämies näkee, että nyt hallinto-organisaatioita on turhankin paljon.
– On vähän ylenpalttista, että on tavallaan kaksi maakunnallista organisaatiota: aluevaltuusto ja aluehallitus sekä maakuntavaltuusto ja maakuntahallitus.
Hän tosin toteaa, että kun esimerkiksi tieliikenneasiat ovat maakuntaliiton lobattavia asioita, eivät ne istuisi hyvinvointialueelle. Jatkossa on kuitenkin selvää, että maakuntaliiton ja hyvinvointialueen asiat ovat erillisiä. Maakuntavaltuusto ei voi mitenkään puuttua hyvinvointialueen asioihin.
– Mutta onhan tämä raskas rakennelma ja samat ihmisethän näissä hallinnoissa pyörivät. Joillakin on kolmekin tasoa: kunta, hyvinvointialue ja maakunta. Se on vähän problemaattista.
Juridisesti kunnat ja hyvinvointialueet on erotettu, eivätkä ole toistensa myötä- tai vastapuolia. Häkämies arvelee, että käytännössä käy kuitenkin toisin. Kunnista tulee hyvinvointialueitten vastapuoli, jos valtiovarainministeriö hakee hyvinvointialueitten lisärahan kunnilta.
– Virkamies kun laatii budjettia, helposti kiristää kuntien ruuvia. Tässä suhteessa ennustan kunnille kylmää kyytiä.
Häkämies myös kritisoi, ettei hyvinvointialueitten valmistelu ole ollut kovin lupaavaa.
– Riittääkö rahat, se on tietysti hyvinvointialueistakin kiinni. Se vaatii hyvinvointialueilla talouden tasapainottamista, mutta myös lisää valtion rahaa.
Maakuntajohtaja Kari Häkämies osallistui virkansa puolesta Kontun vaalistarttitilaisuuteen. Hän sanoi toivovansa, että pääsee kunkin puolueen vaalitilaisuuksissa vierailemaan.
– Kontu on ollut monessa asiassa hyvä yhteistyökumppani, hän perustelee osallistumistaan juuri tähän vaalitilaisuuteen.
Myös Kalannissa on vetovoimaa. Dekkarikirjailijana Häkämies kokee, että Kalannin kylään voisi rakentaa vaikka kiehtovan dekkaritarinan.
– Tämä muistuttaa Agatha Christien perinteistä maalaiskylää, jonne murha sopisi kuin nenä päähän, hän naurahtaa.
Kontulla näyttävä vaalistartti Kalannissa
Teija Uitto
Kalantilainen yrittäjä, teollisuusneuvos Mauri Kontu (kesk.) käynnisti eduskuntavaalikampanjansa vaalistarttitapahtumalla sunnuntaina Vahterus-salissa.
Tilaisuuteen osallistui väkeä yli puoluerajojen. Tapahtuman paneeliin osallistui muun muassa maakuntajohtaja Kari Häkämies ja Laitilan kaupunginjohtaja Lauri Kattelus, jotka ovat toimineet politiikan kentällä kokoomuksen edustajina. Paneeliin osallistui myös Uudenkaupungin kaupunginjohtaja Atso Vainio, joka on sitoutumaton.
Kontun kaksosveli ja vaalipäällikkö Aappo Kontu kertoi tapahtumassa, että Mauri Kontun valinta eduskuntaan vaatisi noin 6 500 ääntä.
– Tämä merkitsee, että ääniä pitäisi saada Vakka-Suomesta yli puoluerajojen sekä myös Turun seudulta.
Ehdokas itse kertoi, miten hän eduskunnassa ajaisi erityisesti yrittäjien asioita ja nostaisi esille myös Vakka-Suomelle tärkeitä hankkeita, kuten Kasitien Laitilan risteys ja lähijunaliikenne.
Paneelissa Kattelus evästi, että Laitilan yrityskentälle ovat tärkeitä ne samat asiat, jotka koskevat myös Vahterusta. Yksi näistä on työvoimapula ja sen ratkaiseminen.
Maakuntajohtaja Kari Häkämies muistutti, että Varsinais-Suomi on yksi Suomen kolmesta kasvualueista. Hän piti tärkeänä, että kansanedustajia on maakunnan eri kolkista.
– Ja aina on hyvä, että eduskuntaan saadaan ihmisiä, jotka osaavat lukea ja laskea.
