Laitila otti käyttöön Someturva-palvelun – ”Helppo ilmoittaa netissä kohdatusta kiusaamisesta tai seksuaalisesta häirinnästä”

0
Vastaava kuraattori Sirke Jaakkola ja sivistysjohtaja Susanne Laaksonen kertoivat Laitilan käyttöön ottamasta Someturva-palvelusta.

Laitilassa otettiin lokakuussa käyttöön Someturva-palvelu, jonka kautta saa ympärivuorokautisesti ilmoitettua sosiaalisessa mediassa tai ylipäänsä internetissä kohdatusta häirinnästä, kiusaamisesta tai vaikkapa seksuaalisesta häirinnästä.

Palveluun lähetetyt ilmoitukset käsittelee asiantuntija, joka kertoo jatkotoimista ja tukee ongelmatilanteeseen joutunutta.

– Osa tilanteista on sellaisia, että ne täyttävät rikoksen tunnusmerkit ja silloin palvelun kautta asia ohjataan eteenpäin yhdessä ilmoittajan kanssa. Kyse ei siis ole vain siitä, että saisi kerrottua jollekin ongelmasta, vaan tarjolla on konkreettista tukea ja apua, korostaa sivistysjohtaja Susanne Laaksonen.

LAITILASSA Someturva-palvelu on hankittu kaikille 1.–9.-luokkien oppilaille sekä lukiolaisille. Ilmoituksen voi tehdä joko oppilas itse tai hänen huoltajansa.

Palvelua käytetään anonyymisti ja se toimii nettiselaimessa, eikä siis erillistä sovellusta tarvitse ladata. Someturvan käyttöönotto edellyttää kuitenkin aktivointia.

– Me suosittelemme, että Laitilassa aktivoitaisiin Someturva-palvelu mahdollisimman laajasti. Näin lapsi ja nuori saa turvaa nopeasti, jos jotakin ikävää tapahtuu.

Aktivointiin tarvitaan koulun oma aktivointikoodi, ja koulujen rehtorit ovat koodeista tiedottaneet.

– Aktivointi tehdään vain kerran eli koodia ei sen jälkeen tarvita, sivistysjohtaja muistuttaa.

”Toivottavasti Someturva-palvelu madaltaa kynnystä kertoa netissä koetuista ongelmista.”

LAITILAN vastaava kuraattori Sirke Jaakkola kertoo Someturva-palvelun liittyvän yleiseen huoleen lasten ja nuorten hyvinvoinnin ongelmista.

– Tilanne on Suomessa sellainen, että lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukemiseksi on tehtävä työtä.

Jaakkola muistuttaa, että netissä tapahtuvaan kiusaamiseen ja häirintään on usein vaikea puuttua ja päästä kiinni.

– Someturvan kautta lapset, nuoret tai huoltajat voivat ilmoittaa kohdatuista ongelmista, vaikkapa kiusaamisesta tai seksuaalisesta häirinnästä.

Laaksonen ja Jaakkola molemmat korostavat Someturvan olevan matalan kynnyksen palvelu.

– Tämä on helposti saatavilla ja myös helppo käyttää. Toivottavasti palvelu madaltaa kynnystä kertoa koetuista ikävistä tilanteista. Palvelussa ammatti-ihmiset käsittelevät tulleet ilmoitukset, auttavat ja antavat ohjeita, he muistuttavat.

SOMETURVASTA on hyötyä myös sikäli, että kunta saa sen kautta tietoa.

– Saamme yleistä dataa siitä, miten paljon Laitilassa tehdään ilmoituksia vaikkapa netissä tapahtuvasta kiusaamisesta ja häirinnästä, sivistysjohtaja Susanne Laaksonen avaa.

Se on siis työkalu, jonka pohjalta voidaan myös ohjata kunnan tarjoamia palveluja.

SEKÄ sivistysjohtaja Susanne Laaksonen että vastaava kuraattori Sirke Jaakkola korostavat, että lasten ja nuorten kanssa tulisi puhua kotonakin siitä, mitä kaikkea netissä voi tulla vastaan.

– Netin käyttöä on hyvä valvoa ja seurata. Lisäksi kannattaa keskustella siitä, että kaikki ei ole totta ja myös siitä, miten tärkeää lapsen tai nuoren on kertoa, jos hän kohtaa jotakin ahdistavaa tai pelottavaa.

Myös yleinen keskustelu siitä, mikä ei ole sopivaa, on hyvä käydä. Seksuaalinen häirintä on yksi asia, johon moni lapsi tai nuori saattaa törmätä muun muassa sosiaalisessa mediassa ja siihen suhtautumista voidaan joskus vähätellä, vaikka kyse on erittäin vakavasta asiasta.

– Toivottavasti Someturvan käyttöönotto herättää kodeissa ja kouluissakin keskustelua eri aiheiden ympärillä. Ainakin niissä kunnissa, joissa palvelu on jo ollut käytössä, on siitä hyviä kokemuksia, Laaksonen tietää.

Tavoitteena saada vanhemmat mukaan hyvinvointia tukevaan työhön

Viime vuodet ovat olleet haastavia ja se näkyy myös koulu- ja opiskelumaailmassa. Koronavuosien taakkaa aletaan vasta purkaa, ja käynnissä on myös ilmastokriisi ja uusina sota Euroopassa, energia- ja ruokakriisi.

– Lasten ja nuorten hyvinvointia on tuettava. Onneksi Laitilassa työtä on tehty jo hyvän aikaa kauaskantoisella otteella, kiittelee vastaava kuraattori Sirke Jaakkola.

Hän nostaa esiin muun muassa yhteisöllisyyden tukemisen. Osa sitä ovat esimerkiksi eri luokka-asteilla toteutettavat ryhmäytymiset.

Sivistysjohtaja Susanne Laaksonen puolestaan kertoo henkilöstöä koulutetun niin, että Laitilassa on hyvät valmiudet tukea ja vahvistaa oppilaiden vuorovaikutus- ja tunnetaitoja.

– Työtä tämän eteen tehdään kouluarjessa jatkuvasti, ei vain jollakin tietyllä oppitunnilla. Tällaiset taidot ovat tavattoman tärkeitä.

”Laitilassa on hyvät valmiudet tukea ja vahvistaa oppilaiden vuorovaikutus- ja tunnetaitoja.”

Lisäksi Laitilassa on esimerkiksi kokeiltu toiminnallisia vanhempainiltoja, joista on Jaakkolan ja Laaksosen mukaan saatu hyvää palautetta.

– Toiminnallisten vanhempainiltojen tavoitteena on aktivoida vanhempia ja oppilaita uudella tavalla, joka parhaimmillaan herättää kodeissa vielä tilaisuuden jälkeen keskustelua ja tukee perheiden hyvää keskusteluyhteyttä.

Laitilassa pohditaan parhaillaan, jatketaanko toiminnallisia vanhempainiltoja.

– Ne vaativat työtä myös henkilökunnalta ja mukana on laajasti väkeä eri sektoreilta, esimerkiksi perhetyöstä ja nuorisotoimesta. Kyse on siis myös resursseista eli rahasta.

Toiminnallisten vanhempainiltojen onnistumisen mittarina toimii hyvän palautteen lisäksi se, että niihin osallistuu huoltajia runsaasti.

Sivistysjohtaja Susanne Laaksonen kertoo, että Laitilassa myös nuoriso- ja vapaa-aikatoimessa on tavoitteena saada vanhempia aktivoitumaan muutoinkin.

– Meillä on sellainen toive, että saisimme tavallisia vanhempia mukaan toimintaan lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukemiseksi. Esimerkiksi jalkautumaan kaupungille viikonloppuiltaisin. Tavoitteena on herätellä sellaista yhdessä tekemisen meininkiä, hän kuvaa.