”Parasta on yhdessä tekeminen”

0

Marttatoiminta alkoi Suomessa aivan 1900-luvun kynnyksellä. Ensimmäinen maaseutuyhdistys perustettiin Raumalle keväällä 1899 ja muutama päivä sen jälkeen oman yhdistyksensä saivat esimerkiksi Turku ja Tampere.

Nykyisin Rauman kaupunkiin kuluva Kodisjoen kunta sai oman marttayhdistyksensä muutama vuosikymmen myöhemmin vuonna 1932. Tänä syksynä yhdistys vietti 90-vuotisjuhlavuottaan.

Kodisjoen martat kuvaavat yhdistyksensä järjestävän varsin perinteistä toimintaa:

–Meillä on esimerkiksi marttailta kerran kuukaudessa. Ennen kokoonnuttiin yhteen tekemään käsitöitä, nykyisin marttailloissa on jokin teema. Kokoonnumme tosin vieläkin käsitöiden pariin, sillä Kodisjoen kirjastossa aloitettiin Novellikoukku-toiminta eli kirjaston puolesta on novellien lukija, me martat neulomme, kertoo yhdistyksen puheenjohtaja Anne Kauppi .

Lisäksi martat tekevät retkiä ja järjestävät kesäisin näyttelyn Kodisjoen Sepän torpalla sekä vastaavat sankarihautojen hoidosta.

–Ja esimerkiksi Kodisjoen koulun ekaluokkalaisille olemme perinteisesti tehneet aina villasukat. Kylän vauvoja taas olemme muistaneet tyynyliinalla jo vuosikymmenien ajan, ainakin 90-luvun alusta, laskeskelevat hallituksen sihteeri Marjatta Eerola sekä varapuheenjohtaja Hanna Vehanen .

Yhdistys tekee tärkeää yhteistyötä esimerkiksi Kodisjoen alakoulun sekä seurakunnan kanssa. Mirja Mattila kertoo ruokapuolen olleen aina tärkeä osa Kodisjoen marttojen toimintaa.

–Järjestämme erilaisia ruokakursseja ja erityisen suosittuja ovat olleet lasten pikkukokki-kurssit, joita on järjestetty ainakin vuodesta 1985 lähtien.

Hallituksen jäsenet kiittelevät, että yhdistys saa käyttää seurakunnan omistaman Kodistuvan tiloja ilmaiseksi.

Yksi merkittävä osa yhdistyksen toimintaa on myös itsenäisyyspäivän kahvitilaisuuden järjestäminen.

–Kodisjoella itsenäisyyspäivän vietto on tärkeä perinne. Se johtuu varmaan oman kuntamme asemasta eli peilaamme omaa historiaamme Suomen historiaan, Anne Kauppi pohtii.

Kodisjoki oli pitkään Manner-Suomen pienin kunta ja vaikka moni toivoi itsenäisyyden jatkuvan, niin kunta liittyi osaksi Rauman kaupunkia vuonna 2007.

Yhdistyksen jäsenistä monet ovat olleen mukana toiminnassa vuosikymmeniä.

–Mukava olisi saada mukaan nuorempiakin jäseniä, mutta sama toivehan on monella muullakin yhdistyksellä, hallituksen jäsenet tietävät.

Marttayhdistyksen jäsenyys on usein kulkenut suvussa, joko äidiltä tyttärelle tai anopilta miniälle.

Esimerkiksi Marjatta Eerola on ollut toiminnassa yli 30 vuotta, hän peri jäsenyyden anopiltaan, samoin kuin vuosikymmeniä yhdistyksen toimintaan osallistunut Anne Kauppi. Mirja Mattilan äitikin oli martta ja hän kertoo liittyneensä marttayhdistykseen pian sen jälkeen, kun hän vuonna 1975 muutti Kodisjoelle.

Mikä marttatoiminnassa on sitten pitänyt naisia otteessaan kaikki vuosikymmenet?

–Yhdessä tekeminen, sanoo takki päällä oven suussa jo seisova Mirja Mattila, ennen kuin rientää toisaalle. Monella yhdistyksen jäsenellä on useampi rauta taottavana ja niinhän se usein onkin: ne jotka osallistuvat, ovat monessa mukana.

–Totta, nyökyttelevät muut Mattilan kommentille.

–Kyllä tämä on sellainen henkireikä, kuvaa Hanna Vehanen.

–Yhdessä ollessa herää virkistäviä ajatuksia ja edelleen sitä joskus oppii uuttakin, naurahtaa Anne Kauppi.

Nyt Kodisjoen martat iloitsevat siitä, että pahin korona-aika näyttäisi olevan takana ja kokoontumisrajoitukset ovat ainakin toistaiseksi mennyttä. Pandemian vuoksi hekin joutuivat toimintaansa vähentämään, mutta toisaalta koronatilanteen vuoksi martatkin siirtyivät uuteen aikaan ennakkoluulottomasti ja marttamaisella asenteella.

–Koska emme voineet kasvokkain kokoontua, niin päätimme järjestää marttayhdistyksen kokoukset etänä. Ja etäkokouksiin osallistui jokainen hallituksen jäsen, he kertovat nauraen.

JÄTÄ VASTAUS

Kirjoita kommenttisi!
Kirjoita nimesi tähän