Vapautta on matkanteko – Ahaa Teatteri haluaa tuoda esille ääniä, jotka eivät yleensä kuulu

0
Isovanhempien on vaikea hyväksyä Niilon (Oskar Hartman) meikkaamista. Mara (Reetta Hyreen) rohkaisee ystäväänsä olemaan juuri sellainen kuin on.

”Kuka mä oon? Mihin mä kuulun?” kysyy Niilo itseltään. Kiertävä lasten ja nuorten ammattiteatteri Ahaa esitti Varppeen koulun salissa yhdeksännen luokan oppilaille sekä ensimmäisen ja toisen luokan lukiolaisille Amiraali -näytelmän. Mila Teräksen kirjoittamassa alkuperäistekstissä pikkupaikkakunnalla asuva nuori kokee ensirakkauden ja etsii itseään. Hän on ruumiiltaan mies, mutta tykkää meikata ja pukeutua hameeseen. ”Olenko minä mies, nainen vai jotain siltä väliltä?” Niilo pohtii omaa muodonmuutostaan.

Lukiolaiset Amanda Julkunen, Aada Vuoriaho ja Kasper Antola pitivät esityksestä.

– Hienosti näyttelijät esittivät asiat nuorten näkökulmasta, Julkunen, Vuoriaho ja Antola totesivat.

Nuoret kertoivat näytelmän olleen ajankohtainen, mutta myös erilainen ja yllättävä. Näytelmässä kannetaan huolta ympäristöstä ja ilmastosta, mutta esillä olivat myös sukupolvien välinen kuilu, masennus ja ystävyys.

Näytelmän pääviesti oli nuorten mielestä selkeä.

– On vaan oma itsensä. Ihan sama, mitä mieltä muut ovat, Aada Vuoriaho tiivistää ja saa muilta hyväksyviä nyökkäyksiä.

Vuoriaho kertoo viimeksi olleensa kesäteatterissa ja Antola kävi Turussa katsomassa Hobitin Turun kaupunginteatterissa.

– En minä edes muista, varmaan joskus ala-asteella, miettii Amanda Julkunen.

Laitilan yläkoulussa ja lukiossa teatteriesitykset ovat harvinaisia. Esityksiä ei ole ollut moneen vuoteen. Yksi syy esitysten vähäisyydelle on korona.

– Kyllä me yritämme kulttuuria tarjota kaikille. Kasit ovat mukana Taidetestaajat -ohjelmassa ja seiskoille on keväällä tulossa ohjelmaa, kertoo Varppeen koulun rehtori Tuomas Kankaanpää.

Amanda Julkunen, Aada Vuoriaho ja Kasper Antola arvelevat, että Niilon kaltaisen päähenkilön, joka ei sovi perinteiseen miehen tai naisen muottiin, olisi todella vaikea elää Laitilan kaltaisessa kaupungissa.

Niilon roolia esittävä Oskar Hartman pitää roolihahmoaan rohkeana.

– Hän on paljon rohkeampi kuin minä 17-vuotiaana. Niilo on opettanut minulle rohkeutta, Hartman sanoo.

Näyttelijä Teemu Mäkinen kiittelee Mila Teräksen tekstiä siitä, että se ei anna valmiita vastauksia.

– On hieno neronleimaus, että Niilo asuu isovanhempiensa kanssa, jolloin siinä välissä on kaksi sukupolvea, Mäkinen pohtii.

Tamperelainen Ahaa Teatteri vietti 50-vuotisjuhliaan marraskuun alussa.

– Ahaa Teatterin idea on heti alussa ollut, että uskalletaan sanoa, avarretaan maailmaa ja tuodaan esille se ääni, joka ei muuten kuulu, kertoo näyttelijä Reetta Hyreen.

Yksi Ahaan kantava idea on myös viedä teatteria niillekin, jotka eivät muuten näytelmiä näkisi.

– Ensi viikolla ollaan Itä-Suomessa, lisää näyttelijä Roosa Lehtinen.

Teatteriväen mukaan haaste nuorille tehdyissä näytelmissä on kieli, sillä nuorten käyttämä puhe ja ilmaisut muuttuvat nopeasti. Nuorten teatteri ei ole uskottavaa, jos käytettävä kieli on sen kohdeyleisön mielestä vanhahtavaa.

– Siinä saa olla tarkkana. Kieleen tulee aina jotain uutta, näyttelijät kertovat.

Amiraali-näytelmässä ongelma on ratkaistu niin, että roolihahmot puhuvat yleiskieltä. Amiraali-näytelmän päähenkilö Niilo saa lopuksi tehtyä isovanhempiensa kanssa sovun ja löytää kysymyksiinsä ainakin jonkinlaisia vastauksia: ”Vapaus on sitä, että mä en oo perillä ehkä koskaan.”

JÄTÄ VASTAUS

Kirjoita kommenttisi!
Kirjoita nimesi tähän