Itsenäisen Suomen 105. juhlavuotta vietettiin monin tavoin Laitilassa. Itsenäisyyspäivä käynnistyi aamun jumalanpalveluksella, minkä jälkeen reservin alikersantti Tero Vuorela puhui sankarihaudalla samalla, kun seppeleet laskettiin Sankarihaudalle ja Karjalaan jääneiden muistomerkille.
Laitilan kaupunki järjesti myös tuttuun tapaan kaikille kuntalaisille tarkoitetun juhlan kaupungintalolla. Tilaisuudessa äänensä saivat kuuluville niin juhlapuhujaksi kutsuttu kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Kuusisto kuin Ukrainasta sotaa paenneet lapsetkin. Juhlallisista tarjoiluista vastasi Laitilan Marttayhdistys.
Tilaisuus alkoi juhlallisesti Laitilan Soittokunnan esittäessä Johanna Kaarton johdolla Toivo Kuulan sävellyksen Juhlamarssi Isänmaalle. Pitkät perinteet Laitilassa omaava soittokunta esitti myös teokset Sininen ja valkoinen sekä While your lips are still red.
Juhlapuheessa sekä kaupungin kulttuuripäällikön Piia Allénin puheenvuoroissa paistoi läpi maailman epävakaa tilanne. Aiemmin Suomen itsenäisyyspäivää on saanut viettää rauhassa iloiten, mutta nyt Venäjän aloittama hyökkäyssota tuo mukaan omat epävarmuutensa.
– Tänä vuonna juhlimme itsenäisyyspäivää tuntien huolta Euroopan sydämessä riehuvasta sodasta, huolta koventuneista asenteista ja uudelleen kartalle piirretystä syvästä kahtiajaosta itään ja länteen, Kuusisto aloitti.
– Uskon, että tänä itsenäisyyspäivänä moni tuntee kiitollisuutta maamme itsenäisyydestä vielä vahvemmin ja kokee entistä konkreettisemmin sen, että se ei ole itsestäänselvyys.
Maailmanpoliittinen tilanne, mutta yhtä lailla toivo paremmasta huomisesta oli puheen kantava teema. Vaikka kylmä talvi, maailmanpoliittinen tilanne sekä nousseet elinkustannukset aiheuttavat huolta, viittasi Kuusisto puheessaan Esko Ahon vuonna 1993 pitämään uudenvuodenpuheeseen sanoin “Ei yö niin pitkä, ettei päivä perässä”.
– Meidän on uskottava siihen, että Euroopassakin on jälleen rauha ja että lopulta aina valo voittaa pimeyden. Ympärillä riehuvien haasteiden keskellä meillä on etuoikeus olla suomalaisia, muistakaamme olla siitä ylpeitä tänään ja vuoden kaikkina päivinä, Kuusisto päätti.
Ukrainan tilanne näkyi juhlassa monin eri tavoin. Laitilaan on kuluneen vuoden aikana saapunut satoja ukrainalaisia ja heidät on otettu mukaan arkisiin askareisiin, vaikka heidän arkensa onkin astetta synkempi.
Ukrainalaiset pääsivät myös mukaan itsenäisyyspäivän juhlaan. Ukrainalaisten lasten kuoro kertoi ajatuksiaan itsenäisyydestä ja esitti kappaleita niin suomeksi kuin ukrainaksikin opettaja Iryna Varavinan johdolla.
Useampi yleisössä istunut joutui kaivamaan nenäliinansa esille, kun lapset vuorollaan kertoivat, mitä itsenäisyys on.
– Itsenäisyys on vapautta. Itsenäisyys tarkoittaa sitä, että maassa ei ole orjia. Itsenäisyys on sitä, kun isä jättää perheensä ja lähtee taistelemaan isänmaan puolesta, lapset lausuivat suomeksi.
Ääneen pääsivät myös Laitilan Mieslaulajat, kun he esittivät kappaleet Sininen ja valkoinen, Minun maani ja Mun sydämeni tänne jää. Kuoron johtajana toimi Erika Laivoranta ja pianolla esitystä säesti Odessa Laivoranta.
Tilaisuus päättyi juhlallisesti Maamme-laulun kajahtaessa ilmoille suurilukuisen yleisön seistessä ja laulaessa mukana.
