Kaikilla on mennyt jotain pieleen Ukrainan sodassa

0
Everstiluutnantti evp. Joni Lindemanin mielestä Venäjä on omaa tyhmyyttään syrjäytynyt kansainvälisistä urheilutapahtumista ja monesta muusta. Luulisi, että vähitellen kansaa alkaa harmittaa ja mitä sitten mahtaakaan tapahtua?

Arto Kanerva

Venäjä ei ole niin vahva kuin luullaan, eikä niin heikko kuin toivotaan. Näin totesi Varsinais-Suomen Reserviläispiirin toiminnanjohtaja everstiluutnantti evp. Joni Lindeman puhuessaan Ukrainan tilanteesta Laitilan Reservinaliupseerien ja Laitilan Reserviupseerien syyskokouksen alkajaisiksi.

– Heti alkuun on sanottava, että meitä ei tällä hetkellä uhkaa mikään. Kaikki lähialueiden venäläisjoukot ovat Ukrainassa.

Ukraina on valtiona ollut olemassa noin sata vuotta. Se itsenäistyi uudelleen vuonna 1991. Väestöstä noin kaksi kolmasosaa on länsimielisiä, maan itäosissa enemmän Venäjä-mielisiä ja venäjänkielisiä, Lindeman kertoo.

– Vaikka siltä vaikuttaisi, niin Putin ei oikeastaan tavoittele Neuvostoaikaa takaisin. Se on vain välivaihe, jota on helppo markkinoida, sillä siihen aikaan ihmisillä oli töitä, jonkinlainen toimeentulo ja saattoi joskus saada jopa autonkin hankittua.

Lindemanin mukaan Putin katsoo kauemmas historiaan, Katariina Suuren aikoihin, jolloin Venäjä saavutti isoja sotilaallisia voittoja, mutta silloin Ukrainan venäläistäminen jäi kesken. Putinin mielessä Ukrainan kansaa tai valtiota ei ole olemassa, on vain Venäjä ja venäläisiä, Joni Lindeman arvioi.

Reserviläispiirin toiminnanjohtajan mukaan Ukrainan sodassa Venäjällä on mennyt moni asia pieleen. Ensinnäkin Ukraina olisi voitu valloittaa jo 2014 Krimin valtauksen yhteydessä. Tuolloin Ukrainalla oli vaatimaton armeija. Aseisiin olisi saatu vain noin 5 000 sotilasta. Nyt sen sijaan luku on 200 000 ja siihen päälle maakuntajoukot, kun Ukrainalla on ollut aikaa kouluttaa ja varustaa tehokas armeija.

– Lisäksi Venäjällä piti olla hyvin varustettu, hyvin koulutettu ja kaikin puolin tehokas armeija. Sitähän se olikin, mutta vain paperilla. Erillisen liikekannallepanon piti tuoda käyttöön 300 000 sotilasta, mutta sekään ei onnistunut.

Venäläiset marssivat Ukrainaan odottaen, että heidät otetaan vastaan vapauttajina, lippujen ja kukkakimppujen kanssa, Lindeman sanoo. No, liput liehuivat, mutta ne olivat Ukrainan lippuja ja kukkakimppujen tilalla oli Molotovin koktaileja.

Ukrainalla puolestaan meni pieleen se, että venäläisiä pidettiin pitkään toisen luokan kansalaisina. Eikä myöhemmin säädetty uusi kielilakikaan, joka antoi venäjänkielisille enemmän oikeuksia, enää parantanut tilannetta.

– Länsimaiden suurin virhe puolestaan oli sinisilmäisyys, kun uskottiin Venäjästä hyvää, huomaamatta sitä, että Venäjän ja lännen logiikka on aivan erilaista. Venäläistä ajatusmaailmaa ei voi ymmärtää, ellei ole venäläinen. Yksi asia on myös historian taakka, sillä 30- ja 40-lukujen asiat puskevat yhä pintaan niin Venäjällä kuin Saksassakin.

Tällä hetkellä Ukraina on selvästi niskan päällä, mutta Lindemanin mukaan siltä puuttuu hyökkäyksellinen kyky. Talven tultua pitää huolehtia taistelukunnon ylläpidosta, vaatetuksesta, ruuasta, koulutuksesta ja varustautumisesta. Tärkeää on valmistautuminen tulevaan kevääseen ja huolehtia siviilien pärjäämisestä, Lindeman toteaa.

– Venäjällä ei ole enää kouluttajia eikä kalustoa. Periaatteessa sillä on isot määrät panssarivaunuja, mutta venäläiseen tapaan ne on varastoitu ulkona Siperiassa ja niistä on viety varaosia, jotta edes osa vaunuista pysyisi liikkeellä. Venäläiset joukot ovat myös varastaneet ukrainalaisten pesukoneita. Ei mummulle lahjaksi, vaan koska niistä saa komponentteja ohjuksiin.

Mitä tästä kaikesta tapahtuneesta voidaan ottaa opiksi täällä Suomessa? Lindemanin mukaan ainakin se, että huoltovarmuus on turvattava. Meillä pitää olla sellainen perustuotanto, että ruokaa, lääkkeitä ja erilaisia komponentteja on aina saatavana.

– Meillä on sinänsä hyvä tilanne, että huoltovarmuusjärjestelmää ei ajettu alas kylmän sodan päätyttyä, kuten monissa muissa maissa tehtiin. Varastoja toki vähennettiin, mutta järjestelmä on edelleen olemassa. Nyt sitten esimerkiksi ruotsalaiset ravaavat täällä kysymässä, miten nämä asiat pitäisi hoitaa.

Lindemanin mukaan on mielenkiintoista nähdä, mitä tapahtuu kun rauha aikanaan tulee ja jälleenrakennus alkaa. Arvioiden mukaan jälleenrakennus maksaa ainakin 350 miljardia dollaria. Samalla tulee mieleen, kuinka suuri osa tuosta summasta päätyy vääriin taskuihin, kun korruptio kuitenkin nostaa päätään, Lindeman aprikoi.

Esitelmän jälkeen molemmat yhdistykset järjestivät omat erilliset syyskokouksensa. Laitilan Reserviupseerit ry:n puheenjohtajaksi valittiin Kari Laiho, varapuheenjohtajaksi Juho Mäki-Arvela ja sihteeriksi Jouko Pistemaa. Hallitukseen valittiin edellä mainittujen lisäksi Jukka-Pekka Isotupa, Jaakko Kittamaa, Eero Kuisma, Tapio Kuusisto, Juha Kylä-Puhju, Seppo Lehtola ja Oskari Pilppula.

Laitilan Reservinaliupseerien puheenjohtajaksi valittiin Kai Sainio, varapuheenjohtajaksi Jussi Perkkola ja sihteeriksi Miia Jalonen. Johtokuntaan valittiin Mikael Koskinen, Janne Paavola, Raimo Syrjälä, Harri Suominen, Tero Vuorela, Topi-Matti Viitanen ja Erik Hautajärvi.

Korjattu 5.12. kello 12.10: Tilaisuuden järjesti Laitilan Reservinaliupseerien lisäksi Laitilan Reserviupseerit. Juttuun lisätty myös tiedot myös Reserviupseereiden syyskokouksen henkilövalinnoista.