Pyhärannan kunnan talousarviota hiottiin peräti neljässä hallituksen kokouksessa. Keskustelu jatkui kuitenkin vielä valtuustossa, ja talousarvioon esitettiin lisäyksiä sekä investointeihin että käyttötalouteen.
Vaikka hallituksen siunauksen saaneesta talousarviosta äänestettiin valtuustossa kaikkiaan neljä kertaa, enemmistön äänet riittivät kuitenkin pitämään talousarvion lähes ennallaan.
Vilkkain keskustelu käytiin Reilan päiväkoti-investoinnista. Kokoomus ja perussuomalaiset esittivät, että Reilan päiväkodin suunnitteluun ja pohjatöihin varattua määrärahaa korotetaan 120 000 euroon.
Lisäyksellä ryhmät halusivat jouduttaa pysyvän päiväkotiratkaisun saamista.
– Nyt ei ole aikaa vatulointiin eikä Avin uhkasakkojen odotteluun vaan on toimittava heti, Arto Laukkanen (kok.) muistutti.
Maija Junkola-Lehtonen (kok.) huomautti, ettei valtuusto ole päättänyt Ihoden hirsipäiväkodin rakentamisesta vaan päätös tehtiin kunnanhallituksessa. Tästä syystä kokoomus esitti lisäksi, että Reilan päiväkotiin liittyen tehdään määrärahalisäyksen yhteydessä kirjaus moduulipäiväkodista.
– Olemme ryhmässä keskustelleet asiasta, ja valtuutetut haluavat tässä tehdä päätöksen siitä, että moduulipäiväkoti rakennetaan Reilaan eikä keskustella enää Ihoden väistötilojen siirtämisestä Reilaan.
Määrärahan nostaminen 120 000 euroon sai kannatusta Yhteisen Pyhärannan reilalaisilta valtuutetuilta, ja Anna Kim kannatti Junkola-Lehtosen tekemää esitystä.
Kim ei kuitenkaan ollut halukas kirjaamaan talousarvioon mitään, mikä saattaisi rajoittaa Reilan päiväkodin suunnittelua varten perustetun työryhmän toimintaa vaan esitti, että moduuleista päätettäisiin erikseen.
– Olen sen kannalla, että teksti pysyy samana ja työryhmä esittää hallitukselle parhaita vaihtoehtoja. Ei rajoiteta tässä vaiheessa vaihtoehtoja, mutta varataan tähän lisää rahaa, Kim lisäsi.
Kimin kanssa samalle kannalle asettuivat myös ryhmätoveri Ville Aerila . Lauri Juhola (yp.) ihmetteli, mihin määrärahan lisääminen talousarvioon lopulta johtaisi.
– Toki on toiveena, että tulee lopullinen ratkaisu ja mahdollisimman pian, mutta vaikka lisäämme määrärahaa, se ei käsittääkseni nopeuta lopullista ratkaisua, Juhola huomautti.
Yhteisen Pyhärannan valtuutettujen enemmistö ei asettunut määrärahalisäyksen taakse vaan esitys kaatui äänin 12–6.
Kokoomus olisi lisäksi halunnut lisätä investointiosaan Rohdaisten koulun julkisivun korjaukseen
150 000 euron määrärahan. Laivo kannatti Junkola-Lehtosen tekemää esitystä. Kokoomuksen esitys kuitenkin kaatui äänin 11–7.
Kommentti
Työrukkasen lopullisesta muodosta eriäviä mielipiteitä
Kaikesta näki, ettei ensi vuoden talouden työrukkasesta eli talousarviosta vallinnut valtuustossa yhteistä näkemystä edes suurimman ryhmän eli Yhteisen Pyhärannan sisällä. Toisaalta yksimielisyys ei ole mikään demokraattisen päätöksenteon koossapitävä voima vaan oikeastaan päinvastoin.
Siltikään sitä, että kunnan rahojen käytöstä oli näin paljon toisistaan poikkeavia mielipiteitä, ei voi kokonaan ohittaa. Parhaimmillaan eri näkemysten kautta voidaan tuoda esiin tärkeitä huomioita, mutta pahimmillaan – kuten Pyhärannan lähihistoria osoittaa – ne voivat johtaa koko kuntaa halkoviin ristiriitoihin, joihin ei tässä taloudellisessa tilanteessa ole varaa.
Kokoomuksen ryhmä esitti, että Reilan päiväkodin suunnitteluun ja pohjatöihin varattua määrärahaa kasvatetaan. Ryhmä esitti Reilaan pikaisesti rakennettavaa moduulipäiväkotia, mikä täytyy kirjata myös investointiosaan. Määrärahan lisäys sai kannatusta Yhteisen Pyhärannan reilalaisilta valtuutetuilta. He eivät kuitenkaan lämmenneet moduulipäiväkotiin liittyvälle kirjaukselle, jonka he katsoivat rajoittavan päiväkodin suunnittelutyöryhmän toimintaa.
Toisaalta päiväkodin rakentamismuodosta tehty kirjaus ei olisi toteutuessaankaan rajoittanut päiväkodin suunnittelua. Talousarvioon tehty kirjaus ei ole rakentamispäätös, kuten Lounais-Suomen aluehallintovirasto kuntaa viime kesänä muistutti. Investointiosaan tehdyt kirjaukset eivät sido kuntaa toteuttamaan tai olemaan toteuttamatta rakennushankkeita, jotka se kyseisen vuoden aikana kokee tarpeellisiksi.
Toimittaja
Hanna Hyttinen
Heidi Arvonen (yp.) esitti Pauli Laivon (yp.) kannattamana, että talousarvion käyttötalousosan henkilöstökuluihin varataan 30 000 euron määräraha sivistystoimenjohtajan palkkausta varten. Vs. kunnanjohtaja Merja Koski huomautti, ettei 30 000 euroa riitä lähellekään sivistystoimenjohtajan palkkaa.
Laivo perusteli sivistystoimenjohtajan palkkausta sillä, että sen resurssin avulla voitaisiin kehittää sivistystoimea ja sitä kautta koko kuntaa. Hän myös muistutti, että sivistystoimenjohtajan palkkauksesta luopuminen nousi esiin Reilan monitoimitilojen rakentamisesta käydyn keskustelun yhteydessä.
Laivo katsoi, ettei kehittämismahdollisuuksia olisi pitänyt heittää hukkaan pelkkien tilojen vuoksi.
– Te jätitte sen pois ja vaihdoitte sen seiniin, Laivo huomauttaa.
Sivistystoimenjohtajan palkkaan korvamerkitylle lisäykselle ei löytynyt kannatusta sen kummemmin kokoomuksesta kuin oman ryhmän sisältäkään. Maija Junkola-Lehtonen (kok.) huomautti, että sote-uudistuksen myötä kunnan ja sen myötä myös kunnanjohtajan tehtävät kevenevät. Hänen mukaansa vapautuvat resurssit on mahdollista hyödyntää sivistystoimen hallinnossa.
Piia Gottschalk (yp.) kertoo olleensa sivistystoimenjohtajan palkkaamisen kannalla aiemmin tänä vuonna. Gottschalk kuitenkin lisää, että koska nykyinen järjestelmä toimii sitä ei tässä taloudellisessa tilanteessa kannata lähteä muuttamaan.
– Jos saamme talouden pidettyä vakaana, niin ehkä tulevaisuudessa voimme lisätä sivistystoimenjohtajan resurssin, mutta ei nyt, hän huomautti.
Arvonen, Laivo ja Helka Huttela (yp.) jäivät sivistystoimenjohtajan palkkausta koskevassa äänestyksessä alakynteen, kun muu valtuusto äänesti pohjaesityksen puolesta. Kolmikko jätti päätöksestä eriävän mielipiteen.