Laitilalaisille Pirjo Kosken upeat luonto- ja taivaskuvat ovat tuttuja. Niitä on julkaistu Laitilan Sanomissa ja tänä vuonna Koski on myös kirjoittanut luontokokemuksistaan kolumneja lehteemme. Lisäksi Koski on pitänyt vuodesta 2020 alkaen blogia nimeltä Taivaantulien tyttö.
Nyt Kosken upeat kuvat ja kirjoitukset on noteerattu myös alan harrastajien joukossa. Häntä on pyydetty Tähtitieteellisen yhdistyksen Ursan verkkosivuille blogistiksi. Kutsu tarkoittaa valtakunnallista näkyvyyttä myös Laitilalle, sillä Koski kuvaa ilmiöitä Laitilassa.
Pirjo Koski liikkuu luonnossa kameroineen erityisesti yöaikaan. Hänen hankalat perussairautensa äityvät tuulisessa säässä. Muutama vuosi sitten hän huomasi, että ulkoilu on hänelle mukavinta tyyninä iltoina ja öinä. Valokuvausta harrastanut nainen alkoi sitten tosissaan opetella yökuvausta.
– Öinen maailma on kahdeksasta neljään pyörivälle yhteiskunnalle tuntemattomin. Tahdon kertoa ja näyttää lukijoille, mitä tuolla ulkona öisin voi taivaalla näkyä.
Koski voi viikon mittaan viettää kuvausretkillään aikaa jopa 16 tuntia viikossa.
– Ulkoiluhaitari on ajallisesti aika venyvä. Tuulisena pakkasaikana saatan joutua olemaan päiviä sisällä. Kun kelit ovat suotuisat, vietän mielelläni aikaa ulkona niin paljon kuin mahdollista. Keväällä ja kesällä minua ei tahdo saada edes sisätiloihin. Koen hyvillä ilmoilla tarvetta ulkoilla ikään kuin varastoon.
Koski kuvaisi mielellään monessa paikassa, mutta käytännön syistä kuvauspaikat keskittyvät Laitilaan ja Pyhärantaan. Hän hakee jatkuvasti alueelta uusia kuvauspaikkoja.
Eniten Koskea kiehtovat revontulet.
– En totta puhuen olisi uskonut uuden revontulimuodon löytymiseen näin pian, vieläpä pienessä porukassa suomalaisvoimin, puhumattakaan toisesta uudesta muodosta melkein heti perään. On ollut upeaa saada oppia alan huipuilta niin Suomesta kuin Kanadasta. On ollut kunnia ja tuuri törmätä todella loistaviin mentoreihin matkan varrella, hän sanoo.
Kaikkein häkellyttävin kokemus hänestä on ollut kuun sateenkaari. Se oli Kosken mielestä hengästyttävän upea.
Pirjo Koski on hyvin kiitollinen, että hän pääsi Ursan blogistiksi.
– Vihdoinkin löysin oman paikkani maailmankaikkeuden rattaissa, hän hymyilee.