Laitilan taloudessa valoisat näkymät ensi vuodelle – Epävarmuustekijät heittävät kuitenkin varjon etenkin suunnitelmavuosille 2024 ja 2025

0
Kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Jukka Alkio (kesk.), kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Kuusisto (kesk.), kaupunginjohtaja Lauri Kattelus sekä talousjohtaja Marika Silvennoinen esittelivät Laitilan ensi vuoden talousarviota.

Laitilan kaupungin ensi vuoden taloustilanne näyttäytyy vakaana ja taseeseen odotetaan kertyvän ylijäämää yli miljoonan euron edestä. Tasapainosta kertoo sekin, että poistot jäävät vuosikatetta pienemmiksi. Tätä pidetään yhtenä talouden tasapainon mittarina, eikä sen toteutuminen ole kunnissa itsestäänselvää.

– Käytännössä se kertoo, että pystymme kestävästi ylläpitämään sitä tasoa, joka meillä kaikissa rakennuksissa ja infrassa on, kaupunginjohtaja Lauri Kattelus sanoo.

Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Kuusisto (kesk.) huomauttaa, ettei tämä ole Laitilassakaan ollut itsestäänselvyys.

– Meilläkin oli monta sellaista vuotta, ettei vuosikate riittänyt lähellekään poistoihin.

Kuusisto muistuttaa, että Laitilassa on viimeisen kymmenen vuoden aikana on tehty suuria investointeja. Laitila on rakentanut kouluja, päiväkoteja, monitoimihallin ja Monipalvelukeskus Palkeen.

– Niiden jäljiltä talous on kuitenkin hyvässä asennossa. Ja nyt kun katsoo korko- ja kustannustasoa niin hyvä, että ne on tehty, Kuusisto sanoo.

Ensi vuoden talous näyttäytyy hyvässä valossa siitäkin huolimatta, että talouden lähtökohdat ovat tällä hetkellä paikoin hyvin haastavat ja niihin liittyy runsaasti epävarmuustekijöitä.

Yksi suunnittelua vaikeuttanut tekijä on voimakkaasti kasvanut inflaatio. Kukaan osannut viime keväänä kehyksistä päätettäessä arvioida, miten rajua sen kasvu tänä syksynä on.

– Kun inflaatio laukkaa eteenpäin valmistelun aikana, maalin lukitsemisesta tulee vaikeaa. Sen takia on todennäköistä, että luvut tulevat ensi vuonna elämään, mutta toivotaan, että positiiviseen suuntaan. Olemme koettaneet parhaan tietomme mukaan laskea talousarvioon erilaisia kustannusnousuja, Kattelus toteaa.

Epävarmuudet heittävät varjon etenkin suunnitelmavuosille. Tässä vaiheessa on vaikea ennakoida esimerkiksi sitä, miten sote-uudistus näkyy pitkällä tähtäimellä valtionosuuksissa ja verotuloissa. Talousjohtaja Marika Silvennoinen huomauttaa, että vuosi sitten Kuntaliitto ennakoi, että vuodelle 2023 olisi tulossa noin kahdeksan miljoonaa euroa valtionosuuksia. Uusimmassa ennusteessa niitä povataan peräti viisi miljoonaa euroa enemmän. Silvennoinen muistuttaa, että ennustus voi muuttua äkisti toiseenkin suuntaan.

Ensi vuodelle on suunniteltu investointeja 5,8 miljoonan euron edestä. Suurimpia investointeja ovat muun muassa Varppeen ruokalan remontin toinen vaihe, Urheilutalon kunnostus sekä Kappelimäen koulun IV-saneeraus. Investoinnit eivät onnistu ilman lainarahaa. Laitila ottaa ensi vuonna miljoonan euron lisälainan.

Vaikka Kasitien risteysurakkaan ja Laitilan ja Uudenkaupungin välisen pyörätiehen liittyviä kuntakohtaisia kustannuksia ei löydykään Laitilan talousarviosta, sekä kaupunginjohtaja että puheenjohtajisto vakuuttavat, ettei näiden hankkeiden läpivieminen jää Laitilan kaupungista kiinni.

– Ne ovat sellaisia hankkeita, että jos ne liikahtavat eteenpäin niin lisämäärärahat tulevat käsittelyyn tarvittaessa kesken budjettivuottakin, Kuusisto painottaa.

Sote-uudistuksen kaikkia vaikutuksia talouteen ja kaupungin rooliin on tässä vaiheessa vaikea ennustaa. Sote-palveluiden siirto pois kunnilta kutistaa kunnat pienemmiksi taloudellisiksi yksiköiksi.

– Miten se vaikuttaa päättäjien ja viranhaltijoiden ajatuksiin siitä, kuinka paljon kaupunkia uskalletaan kehittää ja mikä kaupungin rooli tulee olemaan, Kattelus pohtii.

Vuonna 2024 on tarkoitus investoida noin viiden miljoonan euron edestä. Toiselle suunnitelmavuodelle investointeja on kirjattu vasta hieman alle kaksi miljoonan euron edestä. Todennäköisesti investointitaso tulee silloinkin olemaan viiden miljoonan paikkeilla, jos kaupungin talous sen mahdollistaa.

– Pystymmekö tulevaisuudessa pitämään tämä noin viiden miljoonan euron investointitaso siitä huolimatta, että meidän koko talouden volyymi pienenee niin paljon. Se on se, mitä tässä ajan oloihin jäädään katsomaan, Kattelus lisää.

Poikkeuksellisissa olosuhteissa syntynyt talousarvio ja sen valmistelu saavat luottamushenkilöiltä kiitosta. Kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Jukka Alkio (kesk.) pitää talousarvion valmistelua erinomaisena.

– Tämä näyttää ennakoivan sitä, että valtuustokäsittely tulee olemaan sutjakasta ja joviaalia. Totta kai päättäjillä on oikeus tuoda asioita esille niin kuin parhaaksi näkevät, mutta ainakaan siihen ei ole paineita, Alkio sanoo.

Laitilan

talousarvio 2023


Verotulot : hieman alle18 miljoonaa

Valtionosuudet: hieman alle 13 miljoonaa

Toimintakulut: noin 46 miljoonaa

Toimintatuotot: noin 18 miljoonaa

Vuosikate: 4,8 miljoonaa

Poistot: 3,75 miljoonaa

Taseeseen kertyvä ylijäämä: 1,1 miljoonaa euroa

Poimintoja investoinneista: Tälle vuodelle varattu 20 000 euron määräraha koirapuiston rakentamista varten tullaan siirtämään ensi vuodelle. Ensi vuoden investoinneista löytyy myös tältä vuodelta eteenpäin siirretty skeittiparkin rakentaminen, jolle on varattu 200 000 euroa.

Ukrainalaisten palveluihin on varauduttu ensi vuodeksi


Ensi vuoden talousarviossa on varauduttu ukrainalaisten tarvitsemiin palveluihin koko vuodeksi. Valtio on kompensoinut kunnille tulevia kustannuksia, mutta Laitilassa palveluita on tarjottu pakolaisille etupainoitteisesti. Kunnilla ei ole esimerkiksi ollut velvollisuutta tarjota varhaiskasvatusta. Laitilassa perheille tarjottiin varhaiskasvatuspalveluita jo viime keväänä.

Valtio korvasi Laitilalle tästä aiheutuneita kuluja noin 275 000 eurolla tämän vuoden osalta. Laitilan saama tuki oli Suomen neljänneksi suurin.

– Olemme kantaa merkittävästi kokoamme suuremman vastuun. Kyse ei ollut edes suhteellisesti vaan absoluuttisesti neljänneksi suurimmasta tuesta. Meidän edellä oli Turku, Espoo ja Tampere. Meidän taaksemme jäivät muun muassa Helsinki ja Vantaa, kaupunginjohtaja Lauri Kattelus toteaa.

Valtion tukea ukrainalaisille järjestettyihin palveluihin voinee odottaa myös ensi vuodelle, mutta sitä ei ole huomioitu talousarviossa.

– Talousarviota on valmisteltu varovaisuusperiaatteen mukaisesti. Tuet ovat harkinnanvaraisia. Menopuolella ollaan kuitenkin pyritty huomioimaan, joten tulos voi olla positiivisempi, Kattelus lisää.

Etupainotteisen toimintansa ansiosta Laitila on ensi keväänä muita kuntia paremmassa asemassa, kun vuoden maassa olleet ukrainalaiset pääsevät hakemaan kotikuntaoikeutta. Kun ukrainalaiset hakevat kotikuntaa, he tulevat oikeutetuiksi samoihin palveluihin kuin muutkin. Tämä voi etenkin isoissa kaupungeissa aiheuttaa hankaluuksia, jos ne eivät ole mitoittaneet palveluitaan lisääntyneen kysynnän mukaan.

– Meillehän se on pelkästään plussaa, jos he hakevat kotikuntaoikeutta.

Kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Jukka Alkio (kesk.) kiittää tapaa, jolla Ukrainan kriisi Laitilassa kohdattiin.

– Humaanin tilanteen välttämättömyys on Laitilassa aistittu viisaasti. On luotettu siihen, että koska Euroopan on pakko hoitaa Ukrainan ongelma niin kyllä se valtiokin sieltä vastaan tulee.

Pesäpallokatsomosta äänestettiin


Talousarviosta äänestettiin kaupunginhallituksessa. Kaupunginhallituksen jäsen Janne Kuusisto (Laitilan puolesta) ehdotti, että pesäpallokatsomon ja oheistilojen määrärahavaraus vuodelta 2024 poistetaan siten, että määrärahaksi jää yhteensä 130 000 euroa. Nina Arokoivu (Laitilan puolesta) kannatti ehdotusta. Pohjaehdotus kuitenkin voitti äänestyksen äänin 7–2 ja pesäpallokatsomolle varattu määräraha säilyi ennallaan eli260 000 eurossa.