Leiwo kiersi torstaina Laitilassa yrityskenttää yhdessä Uudenkaupungin kauppakamariosaston asiamiehen Elina Siivosen kanssa. Yhden päivän aikana he ehtivät käydä Coreplastilla, Laitilan Terveyskodissa ja Vemellä.
– Meidän piti vierailla myös Laitilan Wirvoitusjuomatehtaalla, mutta se vierailu siirtyi tammikuulle. Helmikuussa käymme Pilkingtonilla, Siivonen kertoo.
Kauppakamarilla pidetään näitä yritysvierailuja tärkeinä. Niiden kautta saadaan ajankohtaista ja tärkeää tietoa yrityskentältä. Korona-aikana vierailuja ei voinut tehdä, siksi Leiwo on ilahtunut, että nyt vierailut ovat jälleen mahdollisia.
Laitilassa torstaina nousi yrityksissä esille samat asiat, mitä Turun seudullakin pidetään tärkeinä.
–Lentoyhteyksistä puhuttiin. Turku – Kööpenhamina -yhteyden takaisin saamista pidetään tärkeänä, Leiwo kertoo.
Hänen mukaansa yrityksille tärkeimmät lentoyhteydet Turusta ovat Helsinkiin, Tukholmaan, Kööpenhaminaan sekä Saksaan Frankfurtiin ja Hampuriin.
– Ennen koronaa Turun lentokenttä oli maan toiseksi kansainvälisin lentokenttä. On harmi, että korona muutti tilanteen. Teemme yhteistyötä Finavian ja Turun kaupungin kanssa saadaksemme palautettua hyvät lentoyhteydet Turkuun, Leiwo kertoo.
Laitilan yrityksissä esille nousivat myös muut liikenneasiat. Siivonen kertoo, että Kasitielle tehtyjä uudistuksia pidetään yrityksissä erinomaisina, mutta niille kaivataan myös jatkoa.
– Laitilan Kasitien risteys pitäisi saada toteutettua.
Siivosen mukaan myös Laitilan yrityskenttää kiinnostaa Turku – Uusikaupunki -välin lähijunaliikenne. Vaikka lähijunaliikenne ei suoraan palvelisi Laitilan aluetta, yrityksissä koetaan, että siitä olisi silti välillistä hyötyä.
– Yrityskentällä ajatellaan niin, että kaikki mikä lisää Vakka-Suomen elinvoimaa, on eduksi.
Työvoimapulasta on puhuttu viime vuosina paljon ja Leiwon mukaan siitä keskusteltiin myös torstaina Laitilassa. Yritykset kertoivat tehneensä myös suoria kansainvälisiä rekrytointeja.
– Työvoimapulan ratkaiseminen ei ole helppoa, kun me Suomessa, Varsinais-Suomessa ja yritykset täällä Vakka-Suomessa kilpailevat samasta työvoimasta Keski-Euroopan yritysten kanssa.
Leiwon viesti on, että kuntien kannattaa huolehtia erityisesti “perheinfrasta”, eli siitä, että alueelle tuleville on varmasti koulu- ja päiväkotipaikkoja riittävästi. Myös harrastusmahdollisuudet vaikuttavat alueen vetovoimaan.
Siivonen totesi, että nämä asiat Vakka-Suomessa ovat kunnossa.
– Meillä on täällä erinomaiset päiväkodit, koulut ja laajat harrastusmahdollisuudet. Lähijunaliikenne helpottaisi pendelöintiä, mutta se voisi tuoda tänne myös lisää asukkaita, kun täältä olisi helppoa kulkea myös muualla töissä.
Myös Leiwo on vakuuttunut, että Vakka-Suomi menestyy myös tulevaisuudessa.
– Tutkimusten mukaan yritykset haluavat sijaita lähellä aluekeskusta. Tämä ei tarkoita vain Turkua, vaan myös Laitilaa, Uuttakaupunkia, Saloa ja Loimaata. Yritykset hakeutuvat sinne, missä on yritykselle ja henkilöstölle palveluita.
Yhtenä pullonkaulana hän piti asuntotilannetta.
– Tämä tuli esille keskusteluissa, että ne työntekijät, jotka ovat harkinneet muuttoa tänne, eivät ole löytäneet asuntoa.
Sähkökatkot riski yrityksille
Teija Uitto
Kantaverkkoyhtiö Fingrid on varoitellut, että Euroopan energiakriisi voi kärjistyä jopa niin, että Suomessa joudutaan turvautumaan kiertäviin sähkökatkoihin talvipakkasilla. Turun kauppakamarin toimitusjohtaja Kaisa Leiwo kertoo, että yritystoiminnalle tästä koituisi selkeitä haittoja.
– Kun Turun, Rauman ja Satakunnan kauppakamarit järjestivät viime keväänä yrityksille kyselyn varautumisesta ja huoltovarmuudesta, kävi ilmi, että jos sähköverkko kaatuu, yrityksistä kaksi kolmasosan toiminta lamaantuu heti, Leiwo toteaa.
Yrityksistä 63,6 prosenttia ilmoitti, että sähkönjakelun keskeytyessä ne eivät pysty jatkamaan toimintaansa lainkaan. Vain 2,8 prosenttia yrityksistä sähkönjakelun keskeytymisellä ei olisi lainkaan vaikutusta.
Sähkökatkoista voi koitua yrityksille taloudellista vahinkoa. Leiwon mukaan kauppakamari on selvittänyt, miten vakuutusyhtiöt siihen suhtautuisivat.
– Vakuutusyhtiö ei ole korvausvelvollinen, koska kyse ei ole ennakoimattomasta sähkökatkosta.
Polttoainehuollon keskeytyksen vaikutus yritysten toimintaan ei olisi aivan yhtä nopea kuin sähkönjakelun keskeytymisessä. Vastanneista yrityksistä 38 prosenttia pystyy jatkamaan toimintaansa korkeintaan viikon polttoainehuollon keskeytyessä ja kaikki vastaajat vähintään vuorokauden verran. Yritykset ovat varautuneet polttonesteiden saatavuuden häiriöihin muun muassa hankkimalla omia polttoainesäiliöitä, määrittämällä polttoaineen määrän minimirajan sekä selvittämällä sähkökatkon aikana toimivat jakeluasemat. Osa yrityksistä pystyy hoitamaan varautumisen itsenäisesti, mutta varsinkin pienemmät yritykset hyötyisivät yhteisestä varautumisesta.