Korona-aika mullisti pitkään jatkunutta väestökehitystä. Yhtäkkiä Helsinki kärsi muuttotappiosta ja muutenkin suomalaisia alkoi kiinnostaa asettuminen suurten keskusten ulkopuolelle kehyskuntiin ja ihan syvälle maaseudullekin, jopa Lappiin.
Nyt kuitenkin esimerkiksi Varsinais-Suomessa näyttää maakunnan tilannekatsauksen mukaan palatun poikkeusaikoja edeltäneisiin lukuihin. Turku ja Turun seutukunta kasvavat, muissa seutukunnissa väki vähenee.
Onko maaseudun ja kylien kohtalo siis loppujen lopuksi vain kasvattaa ja kouluttaa ihmisistä kaupunkilaisia? Kenties. Toisaalta monesta suunnasta on kuulunut viestiä, että kasvun rajat tulivat vastaan ihan maallemuuton tarkoituksellisena hankaloittamisena.
Rakennuttaja kieltäytyy tekemästä kunnan kaavailemaa maaseutuasumisen hanketta, kun kaupungissa voi tehdä parempaa tulosta. Pankki ei myönnä nuorelle parille lainaa kylällä vapautuneen kiinteistön hankintaan talon mahdollisen arvonlaskun vuoksi. Kaavoittaja heittäytyy poikkiteloin rakennusluvan kanssa, sillä kylään muuttaja kaipaa kuitenkin erilaisia palveluja, ensin koulukuljetuksia ja lopuksi kotipalvelua. Kauheita kustannuksia siis tulossa.
Ja nämä esimerkit löytyvät Varsinais-Suomesta, muuttovoittoisesta maakunnasta, jossa maaseutuakin voi vielä luonnehtia elinvoimaiseksi.
Kaikissa kunnissa tätä kehitystä ei kuitenkaan ihan purematta niellä. Osa on lähtenyt ihan vakavissaan markkinoimaan itseään potentiaalisina asuinpaikkoina eli kilpailemaan asukkaista. Kemiönsaari on tukenut kakkosasunnon muuttamista vakituiseksi asunnoksi ja esimerkiksi Pöytyällä houkuteltiin taannoin asumiskokeiluun kesäpöytyäläisenä.
Olennaista maallemuuttajien tavoittelussa on, että ei lähdetä kapea-alaisesti markkinoimaan vain myytävää tuotetta, esimerkiksi yksittäistä tonttia. Potentiaalista asukasta kiinnostaa kuitenkin tontin koon ja hinnan lisäksi myös se, mitä tontin rajojen ulkopuolelta löytyy.
Millaisella alueella tontti sijaitsee? Mitä siellä tapahtuu? Millaista ympäristöä tämä paikka tarjoaa? Entä harrastusmahdollisuudet tai asiointi terveyskeskuksessa? Onko lähellä peräti kyläkoulu?
Mielikuvat ratkaisevat. Alueen identiteetti ja imago mahdollistavat alueelle pysyvästi parempaa houkuttelevuutta ja vetovoimaa. Älykäs kuntamarkkinointi nostaa erilaisia vahvuuksia kunnan eri osista. Joku etsii taajaman hyviä julkisia ja kaupallisia palveluja, toinen asettaa etusijalla kyläyhteisön ja luonnon.
Työ vaatii resurssien kartoitusta ja ennen kaikkea yhteistä näkemystä ja kaikkien toimijoiden sitouttamista. Varsinais-Suomessa onkin muutamissa kunnissa käynnissä hankkeita, joissa parhaimmillaan päästään tältä pohjalta ”kaikki voittaa” -tuloksiin.
Kun kunta esimerkiksi kartoittaa yhdistystensä tarjoamaa toimintaa ja tuo sitä esiin omilla kanavillaan, näyttäytyy se aktiivisena, asukkaiden viihtyvyyteen panostavana yhteisönä, ja toisaalta uusia toimijoita kaipaavat yhdistykset saavat täydennystä. Ja ennen muuta luodaan viihtyvyyttä, pitovoimaa, syitä juurtua ja sitoutua juuri tähän alueeseen.
Maaseudulla on resursseja pärjätä jatkossakin kilpailussa uusista asukkaista. Suuri haaste lienee siinä, että uskalletaan tehdä asioita toisin kuin ennen. Nostetaan vaikkapa perinteisen luonnonrauhan vastinpariksi monipuoliset mahdollisuudet toteuttaa itseään aktiivisena kansalaisena. Luovilla ratkaisuilla saadaan myös ne tyhjät ja vajaakäyttöiset kiinteistöt käyttöön.
Tauno Linkoranta
Varsinais-Suomen kyläasiamies
Varsinais-Suomen Kylät ry