Jussi Vaajasaari
Laitilan monitoimihallilla vietettiin edellislauantaina metsästäjien ja metsänomistajien yhteistä juhlaa, peijaisia. Viihtymään ja ruokailemaan kokoontui lähes 600 henkilöä.
– Tämä on sellainen win-win-tilanne, missä molemmat hyötyvät. Maanomistajien hirvieläintuhot vähenevät, ja metsästäjät saavat toiminta-alueita, kiteyttää koverolainen Jorma Ante.
Laitilan Metsästysseuran puheenjohtajan tervehdyspuhe oli peijaisten parasta antia. Mika Uusikartano puhui juhlaväelle viihdyttävästi ja selkeästi Laitilan murteella.
– Väittäissi nii, ett meihi jokasse miähe o äite mairos laitett mettmiähe geeni, pohdiskelee Uusikartano ja jatkaa:
– Peijaise ova hyvi vanh, jo 1600-luvut peräsi olev perinne. Alunperi niit piretti karhu ja myähemmi jonku muu suure riistaelämen kunniaks. Nykysi niit on piretty arvostuksest metästysaluette omistaji kohta ja heill tiätenki kiitokseks. Peijaisist on tullu mukav sosialine juhla, misä maaomistaja ja metästäjä ova voine viättä yhteist aikka. Tämä voi olla vuare arvostetuin ja orotetuin juhla.
Sorkkaeläinten metsästykseen käytettävä pinta-ala on Laitilan metsästysseuralla lähes 20 000 hehtaaria. Pinta-alalla on 559 eri vuokranantajalta.
– Suure kiitokse juur teill täst! sanoo Mika Uusikartano painokkaasti tervehdyspuheessaan.
Laitilan metsästysseuralla on jäseniä 349. Hirven kaatolupia seuralla on tänä vuonna 41, josta käyttämättä on enää yksi.
– Hirvei o ollu jahtamass 73 hirvihenkilö kolmess eri jahtiporukass, kertoo Mika Uusikartano.
Valkohäntäkauriin kaatolupia Laitilan metsästysseuralla on 265, joista yli puolet on vielä käyttämättä.
– Keski-Euroopassa metsästysseura vartioi metsän riistaa, mutta Suomessa metsästysseura vuokraa maat, kiittää Hemmo Lehtilä suomalaista järjestelmää.
Teollisuusyrittäjä Juha Rinnen yrityksen nurkalla Koverossa on kauriitten ruokintapaikka ja Laitilan metsästysseuran metsästäjien “kytykoppi”.
– Nämä ovat mukavia juhlia. Näkee vanhoja tuttuja, ja tulee uusia tuttuja. Tämä on eräänlaista verkostoitumista. Ehdottomasti yksi Laitilan merkittävimmistä tapahtumista, kehuu Juha Rinne.
Peijaisiin on saapunut koko Kiveisten perhe. Anita Urhonen-Kiveinen, Lauri Kiveinen, ja lapset Usva ja Eino. Vanhemmat ovat toisen ja kolmannen polven metsästäjiä ja maanomistajia. Lauri on ollut hirviporukoissa jo 20 vuotta, ja Anitallakin on metsästäjätutkinto, kivääri ja haulikko.
– Kuljen metsällä lähinnä koiran ohjaajana. Metsästän pienriistaa ja kanalintuja. Peloton koiramme saksanseisoja Oiva on kuitenkin eniten kiinnostunut pienpedoista, sanoo Anita Urhonen-Kiveinen.
Laitilan metsästysseuran johtokunnan jäsen Veli-Matti Rautanen on mukana peijaisissa ensimmäistä kertaa. Hän on lapsena käynyt metsällä jo isänsä mukana. Hän sanoo muuttaneensa takaisin kotiseudulleen ennen muuta metsästyksen takia.
– Metsästysseuran jäsenyys on minulle enemmän elämäntapa kuin kallis harrastus, sanoo Veli-Matti Rautanen.
Peijaisten juhlaruokailun järjesti Ahoskan Herkut. Tarjolla oli keittojuureksia, kalaa monessa muodossa, lihapullia sekä tietenkin hirveä ja valkohäntäkaurista. Murea kauris oli valmistettu palvaamossa. Lihaa olivat leikkaamassa Ari Lehtonen ja Henri Haarala.
Peijaisten huumoriesityksen tarjosi euralainen Jukka Helin, joka toimii maailman merillä risteilyisäntänä. Helin tarinoi ja lauloi kupletteja säestäen itseään kitaralla. Äänentoisto ei riittänyt suuren salin vaatimuksiin, ja yleisön hälinässä monilta jäi jutustelu kuulematta.
Tanssimaankin juhlassa pääsi. Musiikista vastasi tanssiorkesteri Satelliittitaivas solistinaan Veeruska Lassila.
