Onko tässä Laitilan huonokuntoisin tie? – Limokorventie on seitsemän kilometriä pitkä töyssyjen helminauha

0
Markus Soini, Riku Tapani ja Kyösti Mäki-Arvela päivittelevät Limokorventien olevan niin karmeassa kunnossa, että sillä on kyseenalainen kunnia olla jopa Laitilan huonokuntoisin tie.

Kasitien ja Laitilan Katinhännän kylän yhdistävä Limokorventie on lähellä asuvien ja tietä paljon käyttävien Markus Soinin , Riku Tapanin ja Kyösti Mäki-Arvelan mukaan niin luokattomassa kunnossa, että on jopa Laitilan huonokuntoisin tie.

– Kyllä uskalletaan niin väittää, kolmikko puuskahtaa.

MIEHET kertovat, että seitsemän kilometrin mittaisella Limokorventiellä ajetaan henkilöautojen lisäksi paljon muun muassa maatalouskoneilla, pakettiautoilla ja turverekoilla.

– Tätä tietä käyttää myös moni työmatkalainen tai muuten vain Turkuun ajava.

He painottavat, että tien kehno kunto on turvallisuusriski, mutta se aiheuttaa myös muunlaisia harmeja. Maatalousyrittäjä Soini esimerkiksi kertoo, että häneltä Limokorventien töyssyissä on hajonnut kolme äestä.

– Naapurilla putosi kasvinsuojeluruisku, joka on jo rahallisestikin iso juttu, hän päivittelee.

– Ja eräs venäläinen rekkakuskikin tokaisi, ettei toista kertaa Limokorventietä enää aja. Ei kuulemma ole edes Venäjällä yhtä huonokuntoisia maanteitä, he kertovat.

– Tätä tietä ajaessa on todellinen riski rikkoa ajoneuvonsa, niin ikään maatalousyrittäjänä toimiva Tapani sanoo.

”eräs venäläinen rekkakuski tokaisi, ettei toista kertaa Limokorventietä enää aja. Ei kuulemma ole edes Venäjällä yhtä huonokuntoisia maanteitä.”

LIMOKORVENTIEN kunnostus ja hoito ovat valtion vastuulla, mutta apuja tilanteeseen ei ole näköpiirissä.

– Tien huonosta kunnosta on vastuutahoon oltu yhteydessä ja ehdotettu esimerkiksi tien muuttamista hiekkatieksi. Sieltä tultiin melkein linjoja pitkin päälle, Markus Soini kuvailee nauraen.

Tie on tosiaan niin huonossa kunnossa, että se aiheuttaa jo nauruakin.

– Yhdellä naapurilla on tapana neuvoa tänne tulevia sanomalla, että sitten kun Kasitieltä kääntyy Limokorventielle, kannattaa ottaa sormi pois nenästä, jos on sitä kaivellut. Nimittäin siinä käy huonosti.

Vaikka välillä tiestä revitään huumoria, niin naurun takana on tosiasiassa valtava turhautuminen tilanteeseen.

Limokorventien päällystepinta ei ole kehno, mutta tie on täynnä huonosti kuvassa näkyviä teräviä töyssyjä. Jokainen tumma kohta kuvassa on kohouma.

KUNNOLTAAN Limokorventien on luokiteltu kategoriaan 5, joka tarkoittaa huonokuntoisinta tietä. Asteikko on 1–5.

Turveyrittäjä Kyösti Mäki-Arvela sanoo, että toisin kuin moni muu maantie, Limokorventie ei ole juurikaan reikäinen eli sen asfalttipinnoite on oikeastaan melko hyvä. Ongelman juurisyy on muualla.

– Asfaltointi ei ongelmaa poistaisi, koska tien perusteet pitäisi tehdä kokonaan uudestaan. Tie on todella töyssyinen eli koko ajan mennään ylös ja alas.

”Tiehän on perustettu joskus 1970-luvulla niin, että sinne on pohjalle käännetty kivet ja kannot. Eli perustuksia ei ole kunnolla tehtykään.”

KOLMIKKO sanoo tien olleen huonossa kunnossa jo pitkään, mutta kunnon romahtaneen nyt luokattomalle tasolle.

– Tiehän on perustettu joskus 1970-luvulla niin, että sinne on pohjalle käännetty kivet ja kannot. Eli perustuksia ei ole kunnolla tehtykään.

– Harmittaa kaikkien tämän kulmakunnan ihmisten puolesta, koska tämä on meille tärkeä reitti. Toivoisimme, että saisimme Laitilan päättäjiltä tukea tässä asiassa, sillä vaikka tien kunto ei ole Laitilan vastuulla, voisi siitä olla apua, miehet sanovat.

”sellainen olo on tullut, että tässä vain odotetaan liikenteen siirtyvät muille teille ja tämä tästä hiljenee.”

KYSE ei ole vain epämukavuudesta, he korostavat.

– Tämä on oikeasti vaarallinen tie. Vähän sellainen olo on tullut, että tämä tie on jonkinlainen ihmiskoe eli odotetaan vain, että liikenne siirtyy muille teille ja tämä vain hiljenee, Mäki-Arvela pohtii.

Kyösti Mäki-Arvela, Markus Soini ja Riku Tapani pitävät teiden hoitoa olennaisena osana elävää maaseutua.

– Ei asumista ja yrittämistä maaseudulla saisi tieten tahtoen vaikeuttaa.

 

Ely-keskus: Limokorventien kunnostus ei ole suunnitelmissa

Laitilan tekninen valiokunta on noin vuosi sitten esittänyt Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle (Ely), että se ryhtyy pikaisesti Limokorventien ja Valkontien kunnostustoimenpiteisiin. Valiokunta toteaa teiden olevan kunnoltaan poikkeuksellisen huonoja ja jopa vaarallisia.

Valiokunnan päätöstä pohjustavassa tekstissä valmistelijana toiminut tekninen johtaja Mika Raula nostaa esiin sen tosiasian, että valtion myöntämät määrärahat teiden ylläpitoon ovat riittämättömät. ”Siitä huolimatta kaupungin tulee toimia aktiivisesti ylläpitäjän suuntaan, jotta tilanteeseen saataisiin korjaus”, tekstissä todetaan.

Ely-keskuksen kaupungille antamassa vastauksessa todetaan sekä Valkontien että Limokorventien olevan kunnostuksen tarpeessa. Valkontie onkin Ely-keskuksen mukaan päätymässä sen työlistalle, vaikkakaan ei lupaa sen toteutuvan edes lähivuosina. Limokorventien osalta Ely-keskus puolestaan toteaa, ettei sen päällystäminen ole suunnitelmissa, vaan kunnossapito tapahtuu asvalttipaikkauksin. Perusteeksi tälle mainitaan tien vähäinen käyttö.

Valiokunnan käsittelyssä todetaan, että juuri tien huonokuntoisuus ohjaa tieltä liikennettä toisille reiteille.

 

”Tiestön korjausvelka kasvaa huolestuttavasti”

Väyläviraston tilaamassa tutkimuksessa selvitettiin tienkäyttäjien tyytyväisyyttä teiden tilaan ja kuntoon. Selvityksen perusteella pääväyliin ollaan tyytyväisiä, kun taas muiden teiden kunto huolestuttaa tienkäyttäjiä ja ammattiliikennettä enemmän.

Tutkimuksen mukaan ammattiliikenne on tyytymättömämpi teiden kuntoon kuin muut tienkäyttäjät.

Koneyrittäjät ry nosti hiljattain tiedotteessaan esiin, miten huonokuntoisten teiden määrä on tuplaantunut Suomessa kymmenen viime vuoden aikana.

Tilanne aiheuttaa huolta, sillä teiden ylläpitoon korvamerkitty määräraha ei riitä pitämään teitä kunnossa tai selättämään vuosittain kasvavaa korjausvelkaa.

Koneyrittäjät ry pitää huolestuttavana tieverkoston heikentyvää kuntoa. ”Joka vuosi pitäisi päällystää noin 4000 kilomteriä tietä uudelleen, jotta korjausvelan määrä pysyisi edes nykyisenä eikä kasvaisi. Tänä vuonna kyetään päällystämään vain reilut 2000 tiekilometriä, ensi vuonna vieläkin vähemmän. Syynä tähän ovat öljyn, bitumin ja energian hintojen nousu. Päällystyksen kustannukset ovat nousseet vuodessa lähes 28 prosenttia.