– Kasvatuksen ja opetuksen yksiköt harjoittelivat lasten ja nuorten kanssa todellista tilannetta niin, että yksiköstä katkaistaan valot. Harjoitellaan sitä, miten pimeämmässä pystyttiin toimimaan lapsiryhmien ja oppilaiden kanssa. Kouluissa ensimmäinen oppitunti oli niin sanotusti sähkötön, sivistysjohtaja Susanne Laaksonen kertoo.
Tosin oikeasti sähköt eivät olleet mistään yksiköstä poikki vaan tilanne on kuvitteellinen ja valot on sammutettu. Harjoitus kesti päiväkodissa kahden tunnin ajan ja kouluissa yhden oppitunnin verran.
– Harjoituksen tarkoitus on lisätä turvallisuuden ja hallinnan tunnetta.
Tiedottaminen on merkittävässä roolissa katkoksiin varautumisessa. Jos tieto katkoksista saadaan esimerkiksi vuorokautta ennen, kaupunki voi hyödyntää perinteisiä sähköisiä tiedotuskanaviaan kuten Wilmaa ja Daisya. Akuutissa tilanteessa, esimerkiksi silloin jos tieto katkoksesta tulee tunnin viiveellä, haaste tavoittaa kaikki ajoissa on Laaksosen mukaan suurempi.
– Pääsääntöisesti pyrimme kuitenkin siihen, että palvelut eli koulut ja päiväkodit toimivat katkojen ajan normaalisti.
Käytännössä sähkökatko näkyy päiväkodeissa ja kouluissa pääasiassa valaistuksen puutteena. Tähän on varauduttu hankkimalla yksikköjen henkilökunnalle otsalamppuja sekä akkukäyttöisiä yleisvalaisimia, joissa akku kestää katkot.
– Turvallisuutta pyritään lisäämään sillä, että meillä ei olisi pimeitä paikkoja näissä yksiköissä.
Kun ensimmäiset tiedot sähkökatkoksista tulivat, Helsingissä nousi kohu siitä, että vessat olisivat pois käytöstä. Laitilassa vesi tulee vesitornista eikä sähkökatko sen vuoksi vaikuta heti vedenpaineeseen.
– Meillä kahden tunnin sähkökatkon aikana vessojen pitäisi toimia ihan normaalisti, mutta pyrimme ohjaamaan vessoissa käyntejä hieman harvemmiksi mahdollisuuksien mukaan, varsinkin isommilla oppilailla.
Sähkökatkot pimentävät myös lasten koulumatkat, kun katulamput sammuvat. Huoltajien kannattaakin huolehtia, että lapsilla on mukanaan heijastimet ja taskulamppu.
– Pimeässä kouluun tuleminen saattaa olla oppilaille haastavaa.
Ruokahuollon järjestäminen katkon aikana on sivistystoimessa iso haaste.
– Ruokapalvelut tekevät tällä hetkellä omaa varautumissuunnitelmaansa, mutta ruuanvalmistus ei onnistu samalla tavalla, jos ei ole sähköä. Siihen pyritään löytämään ratkaisuja ja mietimme, miten kouluruokailu järjestetään ja millaisia vaihtoehtoja siinä on.
Lähes kaikissa Laitilan kouluissa on sähkölukot, jotka luonnollisesti lakkaavat toimimasta katkon aikana. Käytännössä tämä voi näkyä siinä, jos koululainen saapuu kouluun myöhässä.
– Todennäköisesti ovet ovat silloin kiinni. Siihen, miten oppilaat pääsevät tällaisessa tapauksessa sisään, haetaan nyt ratkaisuja. Käytännössä tämä voisi tapahtua joko soittamalla tai koputtamalla, mutta tästä ohjeistetaan perheitä ja oppilaita tarkemmin.
Ilmanvaihdolle sähkökatkokset eivät heti aiheuta ongelmia, mutta mikäli katko pitkittyy luokkahuoneita tulee tuulettaa perinteisesti eli avaamalla ikkunat.
– Jos on kova pakkanen ja joudutaan tuulettamaan, on mahdollista, että luokissa tulee sen vuoksi kylmä. Kahden tunnin sähkökatkohan ei muuten lämpöä haihduta isoista rakennuksista. Siltä varalta, että joudutaan pitämään ikkunoita auki, toivotaan, että oppilaat ja lapset päiväkodeissa ovat pukeutuneet lämpimästi.
Laaksonen toivoo, että vaikka katkoihin varautumista harjoitellaan kouluissa ja päiväkodiessa, myös huoltajat puhuisivat asiasta lasten kanssa asiasta.
– Mitä pienemmästä lapsesta on kyse, sen tärkeämpää olisi keskustella lapsen kanssa siitä, että vaikka on pimeää, niin se ei ole vaarallista. Joku voi esimerkiksi kokea pimeän pelkoa, ja silloin kannattaa kotona jutella etukäteen, että tällaisia tilanteita voi tulla ja aikuiset huolehtivat siitä, että koulussa ja päiväkodissa on turvallista olla.
Lisäksi olisi tärkeää, että katkoihin varauduttaisiin myös lasten ja nuorten kodeissa, sillä sähkökatkot voivat olla todellisuutta kovien pakkasten aikoihin tammi–helmikuussa.
Varautumista testataan myös sivistystoimen vapaa-ajan tehtäväalueilla kuten kirjastossa ja liikuntatoimessa
– Eli käytännössä miten toimipaikkoja tyhjennetään, miten ohjeistamme henkilökuntaa ja toimiiko meidän sisäinen ja ulkoinen tiedotus. Myöskään näissä toimipisteissä ei sähköjä katkaista oikeasti vaan kyseessä on kuvitteellinen harjoitus, Laaksonen toteaa.
– Ei täällä ole yhtään pimeää, 6-vuotias Tytti Mattila huomauttaa pienoista pettymystäkin äänessään.
Tytille ja muilla Apilaniityn päiväkodin lapsille sekä heidän perheilleen on etukäteen kerrottu, että päiväkodissa harjoitellaan torstaina toimimista sähkökatkon aikana. Sen kummemmin Tytti kuin muutkaan Perhoset-ryhmän eskarit eivät ole moksiskaan leikkitilan hämäryydestä. Oikeastaan suhtautuminen on ihan päinvastaista.
– Eikö ole jännää, kun on hämärää, Väinö Mendolin sanoo Jyri Lanssilalle , joka nyökyttelee.
Väinöllä ja Jyrillä on laivanupotuspeli kesken. Mahdollinen tuleva sähkökatko ei heitä huoleta.
– Sitten voi taas pelata laivanupotusta, Väinö toteaa.
Tytti on löytänyt leikkiseurakseen Liisa Uusitalon . Ensin tytöt hoitavat yhteistuumin pientä koiraa eläinlääkärisetin välineillä, minkä jälkeen he siirtyvät Barbie-talon luokse.
Kummankaan mielestä valojen puuttuminen ei haittaa leikkimistä.
– Sitten voi leikkiä, että on yö, Tytti lisää.
Apilaniityn päiväkodin johtaja Sanna Kantola kertoo, että ryhmiin on jaettu akkukäyttöisiä yleisvalaisimia ja lisäksi henkilökunnalla on otsalamppuja.
Päiväkodissa on myös vara-akulla toimivia kattovalaisimia.
– Nyt nähdään kauanko ne toimivat, hän sanoo.
Varhaiskasvatuksen sisältöön harjoitus tai mahdollinen tuleva sähkökatko ei vaikuta. Tosin toiminnassa täytyy ottaa huomioon turvallisuusasiat.
Nyt kun harjoituksesta tiedettiin etukäteen, ryhmät olivat suunnitelleet toimintansa sen mukaan.
Esimerkiksi Perhoset-ryhmän eskarit leikkivät joulupukin edellisenä päivänä toimittamilla uusilla leluilla.
– Jos tilanne tulee yllättäen, niin äkkiä henkilökunta keksii tekemistä. Jos on suunniteltu jotain digijuttuja niin sitten tehdäänkin jotain muuta, Kantola sanoo.
