Siipikarjatiloilla ollaan valveutuneita ympäristöasioissa ja kiinnostuneita kehittämään toimintaa entistä ilmastokestävämmäksi. Siipihiili-kyselyn tuloksissa näkyy tahto uudistua, mutta samalla huoli kannattavuudesta.
Pyhäjärvi-instituutin ja Siipikarjaliiton ’Siipikarjatilojen monimuotoisuutta ja hiilensidontaa lisäävien toimien yhteensovittaminen’ eli Siipihiili -yhteishankkeessa toteutettiin tuottajakysely. Kyselyssä kartoitettiin siipikarjatuottajien asenteita ympäristötoimiin ja heidän koulutustarpeitaan aiheesta. Kyselyyn vastasi 71 tuottajaa.
Edustettuina olivat niin kananmuna-, broileri- kuin kalkkunatuottajat. Vastaajista valtaosa oli Varsinais-Suomesta, Satakunnasta, Etelä-Pohjanmaalta ja Pohjanmaalta. Ympäristökorvausohjelmaan oli sitoutunut 63 prosenttia vastanneista.
Kyselyssä kävi ilmi, että tuottajat kokevat ilmastonmuutoksen olevan todellinen ja että se vaikuttaa jo suomalaiseen maatalouteen. Reilu 60 prosenttia vastanneista tiloista on jo toiminut ilmastonmuutokseen sopeutuakseen ja tunnisti eri ympäristötoimien kuten talviaikaisen kasvipeitteisyyden ja viljelykierron monipuolistamisen hyödyt. Viljelylajikkeissa on siirrytty paremmin äärioloja kestäviin lajikkeisiin, viljelytekniikoita on uudistettu ja teknisiä apuvälineitä hyödynnetään.
Kuitenkin turvepeltojen poistaminen viljelykäytöstä tai niiden käytön säätely ei saanut juurikaan kannatusta, ja vastanneista yli puolet kertoi taloudellisten resurssien rajoittavan uudistuksia. Toisaalta myös totutut tavat voivat hidastaa uudistusten käyttöönottoa, ja siksi tuorein tutkimus- ja kehitystieto, kuin myös ulkopuolelta tulevat suositukset koettiin edesauttavan uudistusten käyttöönottoa.
Lannan suhteen kyselyyn osallistuneet olivat yksimielisiä. Siipikarjatilojen lanta nähdään arvokkaana resurssina, jolle riittää vastaanottajia ja lantaa käytetään pelloilla vastuullisesti.
Lannan käytössä huomioidaan maaperän ja viljelykasvin tarpeet. Siipikarjanlantaa ei tunnisteta vesistöjä rehevöittävänä, koska se sotisi vastuullista käyttöä vastaan ja olisi epätaloudellista. Lantaa voitaisiin hyödyntää vielä enemmän, koska se on oiva peltojen fosforivajeen paikkaaja tiloille, joilla ei ole omaa karjaa. Vastanneista tiloista 72 prosenttia luovuttaa siipikarjanlantaa toisille maatiloille tai jatkojalostukseen.
Kyselyn tuloksia hyödynnetään Siipihiili-hankkeen jatkotoimenpiteissä. Kehittämistarvetta on muun muassa viljelykierron toteuttamisessa rajallisella peltoalalla. Näin hankkeessa pyritään löytämään onnistuneimpia tilatason monimuotoisuutta ja hiilinieluja kasvattavia käytäntöjä ja edistämään tiedon käyttöä.
Siipihiili -hanke (2022–2024) on osa maa- ja metsätalousministeriön maankäyttösektorin Hiilestä kiinni -ilmastotoimenpidekokonaisuutta. Kokonaisuudessa pyritään vähentämään maa- ja metsätalouden ja muun maankäytön kasvihuonepäästöjä ja vahvistamaan hiilinieluja ja -varastoja.