Kalliin sähkön hinnan kanssa tuskailevien kotitalouksien avuksi on syntynyt neljä erilaista tukimuotoa: Kelan sähkötuki, Verohallinnon sähkövähennys, sähkön arvonlisäveron alennus sekä viimeistä viilausta odottava hallituksen sähkötuki.
Hallitus on neuvotellut kertakorvauksena maksettavasta sähkötuesta tiiviisi ja nyt tukiesitys on lähtenyt lausuntokierrokselle.
Vaikka malli näyttää hahmottuneen, avoimia kysymyksiä on edelleen ja lopullisen muotonsa sähkötuki saa vasta lausuntokierroksen jälkeen. Lausuntoja lakiluonnoksesta voi antaa 22.1. saakka.
Asiakkaan omavastuuosuus sähkölaskusta olisi esityksen mukaan 90 euroa kuukaudessa ja sen ylittävästä osuudesta valtio korvaisi 50 prosenttia, kuitenkin enintään 700 euroa kuukaudessa.
Korvaukseen eivät kuitenkaan tämän hetkisten tietojen mukaan ole oikeutettuja ne, jotka maksavat sähköstä alle kymmenen senttiä kilowattitunnilta. Pörssisähkösopimukset ovat tuen piirissä.
KORVAUS koskee neljää kuukautta eli sitä voi esityksen mukaan saada marras–helmikuulta.
Kertakorvauksena maksettavaa tukea ei tarvitse itse hakea, vaan se maksetaan siihen oikeutetuille suoraan sähköyhtiöiden kautta. Tuki maksetaan tiettävästi kahdessa osassa, joista ensimmäinen aikaisintaan maaliskuussa.
Esitetyssä mallissa tuen määrään vaikuttaa olennaisesti viime vuoden marras–joulukuun sähkölaskujen loppusumma sekä sähkönkulutukseen. Ylen mukaan ensimmäisen tukierän suuruus perustuisi vain marras–joulukuun sähkölaskuun ja toisen maksuerän perusteena taas käytettäisiin marras–joulukuun sähkönkulutusta, joka kerrottaisiin kuluvan vuoden tammikuun hinnalla.
Esitetty malli ei vaikuta aiemmin päätettyihin sähkön arvonlisäveron alennukseen, verotuksen sähkövähennykseen tai Kelan sähkötukeen.
Verottajan sähkövähennys
Sähkövähennystä on haettava itse verottajalta ja tuki on veroista tehtävä väliaikainen vähennys. Sähkövähennys siis laskee veroprosenttia loppuvuodeksi.
Verovähennystä voi saada 60 prosenttia niistä tammi–huhtikuun sähkökuluista, jotka ylittävät 2 000 euroa. Vähennys on korkeintaan 2 400 euroa yhtä vakituista asuntoa kohden eli esimerkiksi samassa asunnossa asuvat puolisot voivat saada vähennystä yhteensä enintään 2 400 euroa.
Sähkövähennyksellä ja muilla kotitalousvähennyksillä on yhteinen 100 euron omavastuu. Jos et tee muita kotitalousvähennyksiä, omavastuu vähennetään sähkövähennyksestä. Sähkövähennys ei kuitenkaan vaikuta kotitalousvähennykseen oikeuttaviin töihin tai enimmäismääriin.
Koska sähkövähennys tehdään suoraan veroista, voi sähkövähennys olla joissakin tapauksissa suurempi kuin verojen määrä. Tällöin Verohallinto voi vähentää yli jääneen osuuden puolison veroista. Mikäli asut yksin tai verotettava yhteismäärä jää sähkövähennystä pienemmäksi, voit hakea Kelan sähkötukea.
Verottajan sähkövähennystä ei myönnetä, jos samojen kustannusten perusteella saa Kelan sähkötukea tai sähkökustannusten perusteella saa toimeentulotukea.
Verohallinnon sivulla, vero.fi , löytyy tietoa sähkövähennyksestä ja voit arvioida sekä vähennyksen määrää että maksamiasi veroja.
Kelan sähkötuki
Jos kotitaloudelle ei kerry veroja pienien tulojen vuoksi riittävästi, voi Kelasta hakea sähkötukea. Hakemukseen täytyy liittää sähkölasku.
Sähkövähennystä ja sähkötukea ei siis voi saada samaan aikaan.
Kelan maksamaa sähkötukea voi saada yhden vakituisessa käytössä olevan asunnon sähköenergiamenoihin, jotka ovat syntyneet tammi–huhtikuussa.
Tukea haetaan itse Kelasta, eikä se vaikuta muuhun sosiaaliturvaan. Sähkötukea ei saa siitä osasta sähkölaskua, johon on myönnetty perustoimeentulotukea.
Omavastuuosuus on 400 euroa kuukaudessa ja sen ylittävästä osasta tukea maksetaan 60 prosenttia. Tukea voi kuitenkin saada enintään 660 euroa kuukaudessa.
Enimmäismäärän sähkötukea saa silloin, kun sähköenergiamenot ovat 1 500 e/kk tai enemmän.
Sähkötuen hakulomakkeen, tietoa ja esimerkkilaskuja löydät osoitteesta kela.fi/sahkotuki
Neljä tukea pähkinänkuoressa
- Hallituksen sähkötuessa huomioidaan sähkön hinta ja perusmaksu, ei sähkönsiirtoa. Ei tarvitse itse hakea. Tarkoitettu kaikille, jotka maksavat sähköstä yli 10 senttiä kilowattitunnilta sekä pörssisähköasiakkaille. Lopullista mallia ei vielä ole.
- Verottajan sähkövähennys huomioi sähkön hinnan ja perusmaksun, ei sähkönsiirtoa. Haetaan verottajan kautta. Tarkoitettu niille, joilla tammi – huhtikuun sähkökulut ylittävät 2 000 euroa ja veroja kertyy riittävästi vähennyksen tekemiseen.
- Kelan maksamassa sähkötuessa huomioidaan sähkön hinta ja perusmaksu, ei sähkönsiirtoa. Haetaan itse Kelasta. Tarkoitettu niille, joille ei kerry veroja riittävästi Verohallinnon sähkövähennyksen hyödyntämiseen. Ei voi saada, jos on oikeutettu Verohallinnon sähkövähennykseen.
- Sähkön arvonlisävero on laskettu 24 prosentista 10 prosenttiin joulu–huhtikuun ajaksi. Leikkaus koskee ainoastaan sähkön myyntiä, ei esimerkiksi siirtomaksua. Ei tarvitse itse hakea, vaan veronalennus huomioidaan sähkölaskussa.
Juttukokonaisuuden lähteet: vero.fi , kela.fi , tem.fi , yle.fi
TOIMITTAJAN KOMMENTTI:
Sähkön moninkertaistunut hinta on yhdessä muiden kustannusten nousun kanssa ajanut monen kotitalouden ahdinkoon. Osalla rahat eivät kerta kaikkiaan riitä, osalla nousseet arkikulut syövät vaivalla kerrytettyjä säästöjä.
Asiakastieto kertoi lokakuussa tiedotteessaan, että maksamattomista sähkölaskuista aiheutuneiden maksuhäiriömerkintöjen määrä kasvoi viime vuonna lähes 20 prosentilla.
Suomessa on kiireen vilkkaa päätetty useammastakin erilaisesta sähkötukimuodosta, joista toivotaan apua sähkölaskujen kanssa tuskailevien ahdinkoon. Julkisuudessa on kuitenkin arvosteltu sitä, että tuet kohdentuvat liian lavealle joukolle eli myös niille, jotka tukea eivät tarvitse ja toisaalta pahimpaan pulaan joutuneille tuki ei ole riittävää.
Varmasti oman paineensa asiaan tuo sekin, että muutaman kuukauden kuluttua on eduskuntavaalit ja äänestyskoppiin astellaan joko tukeen tyytyväisinä tai tyytymättöminä.