Osuuspankin ja Varsinais-Suomen Yrittäjien teettämästä Varsinais-Suomen Maakuntaennusteesta voi lukea sekä negatiivisia että varovaisen positiivisia signaaleja siitä, millaista vuotta maakunnan yrityksissä odotetaan.
Marraskuussa Varsinais-Suomen yrittäjille teetetyssä kyselyssä odotukset liikevaihdon ja yritystoiminnan kannattavuuden suhteen ovat huonommat kuin kertaakaan 2000-luvun aikana. Laskeneiden odotusten taustalla ovat energian ja polttoaineen hinnannousu, jotka kurittavat useita toimialoja. Yleinen hintatason nousu oli yrittäjien suurin yksittäinen huolenaihe. Maakuntaennusteesta kävi ilmi myös, että yli 70 prosenttia pitää taantuman todennäköisyyttä korkeana tai erittäin korkeana.
– Yrittäjien odotukset ovat sumun peitossa ja hyvinkin varovaisia, Varsinais-Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Hanna Munter kertoo.
Vaikka yrittäjien vastaukset heijastelevat yleistä talouden epävarmuutta, henkilöstöä koskevista vastauksista käy ilmi, että olemassa olevista työntekijöistä aiotaan pitää kiinni. Varovaisuus näkyy kuitenkin arvioissa uusista työpaikoista. Yli 70 prosenttia vastaajista katsoo, ettei yritys palkkaa tänä vuonna uusia työntekijöitä. Tästä huolimatta niitäkin yrityksiä on, jotka etsivät työvoimaa myös tänä vuonna.
– Meidän laskujemme mukaan maakuntaan syntyy tänä vuonna yli 6 000 uutta työpaikkaa, hän kertoo.
Munter muistuttaa, että Maakuntaennusteessa esitetyt yrittäjien arviot palkattavien henkilöiden määrästä ovat aiempina vuosina pitäneet todella hyvin paikkansa.
Varsinais-Suomen yrittäjien puheenjohtaja Jyrki Hakkaraisen mukaan kyselyn tulokset eivät olekaan ihan niin negatiivisia kuin ensi kuulemalta vaikuttaisi. Hän muistuttaa, että kysely on tehty marraskuussa, jolloin ennustettiin, että sähkön hinta on korkeimmillaan alkuvuodesta ja polttoaineen hinta oli korkealla. Yrittäjien epävarmuus kumpuaa hänen mukaansa siitä, voidaanko kustannusten nousua siirtää hintoihin.
Hakkarainen kertoo odottaneensa viisivuotisen puheenjohtajauransa aikana eniten juuri tämän Maakuntaennusteen tuloksia. Erityisesti hän halusi tietää, miten todennäköisenä yrittäjät pitävät laman tai taantuman uhkaa.
Hakkarainen näkee positiivisena signaalina, että osa yrityksistä on haastavista ajoista huolimatta aikeissa palkata uutta työvoimaa.
– Minun tulkintani mukaan tämä tarkoittaa sitä, että mitään lomautus- tai irtisanomisaaltoa ei ole tulossa.
Hakkarainen kuvaakin Maakuntaennustetta ”sota-ajan kyselyksi”, jossa näkyy ennen kaikkea epävarmuus.
Selvimmin yrittäjien epätietoisuus tulevasta näkyy heidän investointiaikeissaan. Investointihalukkuus on alhaisin kuin kertaakaan aiemmin. Maakuntaennusteessa on mitattu yrittäjien investointiaikeita vuodesta 1996 lähtien. Munterin mukaan viime vuoden positiivisista investointiaikeista tullaan pakkasen puolelle oikein reilusti.
– Tämäkään ei valitettavasti yllätä. Tämä on selvä viesti siitä, että tällaisessa tilanteessa investoinnit laitetaan ainakin hetkeksi jäihin ja niihin palataan mahdollisesti, kun olosuhteet sen sallivat.
Synkistä luvuista huolimatta maakunnan yrityksistä yli puolet suunnittelee pitävänsä investoinnit ennallaan ja pieni osuus jopa aikoo kasvattaa niitä.
Vakka-Suomessa yrittäjien odotukset liikevaihdon ja kannattavuuden suhteen ovat suunnilleen samalla tasolla kuin maakunnassa keskimäärin. Munter kertoo, että liikevaihto-odotukset putoavat Vakka-Suomessa reilusti, mutta pysyttelevät silti nollan tuntumassa eivätkä painu pakkaselle.
Maakunnan sisällä yrittäjien odotukset tulevasta vaihtelevat paljon.
– Tässä nähdään, kuinka erilainen meidän maakuntamme on. Siellä on hyvinkin toiveikkaita seutuja ja seutuja, joissa on vähän vähemmän toiveikkuutta.
Investointiaikeissa vakkasuomalaisten yritysten usko tulevaan on suurempi kuin maakunnassa keskimäärin. Lähes joka neljäs kyselyyn vastannut vakkasuomalainen yrittäjä suunnittelee kasvattavansa investointeja kuluvana vuonna. Koko maakunnassa investointeja on kasvattamassa vain joka kuudes. Toisaalta kyselyn tuloksissa näkyy myös huolestuttavampi kehityssuunta: Lähes joka kolmas Vakka-Suomen yrittäjä uskoo investointiensa vähenevän tänä vuonna.
Vaikeasta tilanteesta huolimatta rahoituspuolella ei suurta huolta
Huolimatta epävarmoista ajoista, rahoituspuolella ei näy hälyttäviä signaaleja. Ulkopuolista rahoitusta tarvitsevien yritysten määrä on pysymässä ennallaan ja jopa vähän laskemassa vuoden takaiseen verrattuna. Tämä on suoraan yhteydessä yritysten laskeneisiin investointiaikeisiin. Osa yrityksistä hakee rahoitusta myös käyttötalousmenoihin, mutta OP Turun seudun toimitusjohtaja Petteri Rinteen mukaan rahoitusta tarvitsevien yritysten määrän lasku kertoo, että yritykset ovat aika hyvässä kunnossa.
– Yritysten taseet ovat kunnossa, ja ne ovat huolehtineet taloudestaan sillä tavalla, että tämäkin vaikea vuosi pääsääntöisesti kestetään, Rinne kertoo.
Niistä yrityksistä, jotka tänä vuonna suunnittelevat investoivansa, yli puolet arvioi tekevänsä investoinnit omalla tulorahoituksella.
– Tätä vasten yritykset ovat aika hyvässä kunnossa.
Yritysten joukossa on kuitenkin niitäkin, jotka ovat joutuneet vaikeuksiin. Tämä näkyy muun muassa siinä, millaiseksi yrittäjät kokevat rahoituksen saatavuuden. Kaksi kolmasosaa kyselyyn vastanneista katsoo, ettei rahoituksen saatavuudessa ole tapahtunut muutosta aiempaan.
– Pankinjohtajana olen pahoillani siitä, että neljäsosa yrityksistä kokee, että pankin rahoituksen saatavuus on heikentynyt.
Rinne korostaa, ettei pankki ole tiukentanut riskinottopolitiikkaansa, joten kokemus rahoituksen saamisen vaikeutumisesta voi johtua sitä hakeneen yrityksen heikentyneestä tilanteesta.
