Okko esitelmöi aiheesta Laitilan Patria-killan tilaisuudessa talvisodan syttymispäivänä. Hän käytti esityksensä pohjana Ohto Mannisen kirjoittamaa Puna-armeija Stalinin tentissä -kirjaa, jota hän kutsuu ainutlaatuiseksi aineistoksi.
Kirjaan on koottu vuorosanoina Stalinin ja talvisotaan osallistuneiden komentajien keskustelu välinaurahduksineen ja -huudahduksineen. Okko kuvailee Stalinia moderniksi johtajaksi, joka pieleen menneen projektin jälkeen järjestää arviointitilaisuuden.
– Kuukausi talvisodan jälkeen Stalin kutsui komentajat Kremliin ja sitten keskusteltiin.
Naurahduksista huolimatta neuvonpidon jälkikaiut olivat koleat, sillä viisi mukana ollutta komentajaa teloitettiin ja kaksi teki itsemurhan. Teloitukset eivät tosin tapahtuneet välittömästi talvisodan jälkeen vaan noin vuoden kuluttua, joten niillä ei välttämättä ole suoraa yhteyttä talvisotaan. Okko huomauttaa, että myös nyky-Venäjältä kuuluu huhuja kadonneista komentajista.
– Emme tiedä, mitä Putin on tehnyt tällä rintamalla tähän asti, mutta tarinoita on, että siellä on miehiä johonkin kadonnut.
Kuten Putinin Venäjä myöskään Stalinin Neuvostoliitto ei käyttänyt aloittamastaan sodasta nimitystä sota. Suomen talvisotaan viitataan sanoilla Leningradin sotilaspiirin paikallinen operaatio.
Nykyisellä Venäjällä Ukrainan sotaa nimitetään erikoisoperaatioksi. Lisäksi Putin on vienyt tilanteen vielä vähän pidemmälle.
– Valtakunnassa säädettiin laki, jonka mukaan joudut linnaan jos sitä (Ukrainan sotaa) kutsuu sodaksi.
Sekä Putin että Stalin aliarvioivat hyökkäyksen kohteeksi joutuneen maan puolustustahdon. Kumpaankin sotaan sotilaat lähetettiin vapauttajina. Venäjän armeija lähti vapauttamaan Ukrainaa natseista, ja Neuvostoliitto tuli pelastamaan suomalaiset pienen valkoisten klikin ikeestä.
Kuten nyky-Venäjä myös Neuvostoliitto 84 vuotta sitten uskoi omaan propagandaansa hyökkäyksen kohteeksi joutuneesta maasta.
– On täytynyt olla yleinen käsitys, että Suomessa on sorrettu kansa pienen valkosuomalaisen klikin vallassa, ja kun vapauttaja tulee, se otetaan ilomielin vastaan. Näin ei tosiaankaan käynyt.
Sekä nyky-Venäjällä että Neuvostoliitossa hyökkääjä uskoi lisäksi kohtalokkaalla tavalla sodan nopeaan voittoon. Talvisodassa Puna-armeijan piti halkaista Suomi kahtia sen vyötärön kohdalta ja ehtiä Ouluun 20 päivässä. Sen talviolosuhteisiin huonosti varustetut sotilaat jäivät kuitenkin kiinni taisteluihin muun muassa Kainuussa ja Lapissa.
Myös venäläisarmeija oli valmistautunut Ukrainan nopeaan valtaukseen.
– Putin uskoi selvästi, että Kiovan valtaaminen ja Zelenskyin syrjäyttäminen käy käden käänteessä. On varmaankin totta, että Putinilla oli tarkoitus pitää toukokuussa voitonpäivänparaati Kiovassa.
Stalin on joidenkin lähteiden mukaan kehunut, että sodan aloittaminen on helppoa, mutta vain harva osaa lopettaa sen oikeaan aikaan. Okko pohtii, että ainakin Suomen kannalta Stalin osasi lopettaa sekä talvi- että jatkosodan oikeaan aikaan.
– Meille jäi mahdollisuus – omilla ansioillamme tietysti – pelastua, ja Stalin otti opikseen talvisodasta. Sitä emme tietenkään tiedä, mitä kaikkea Putin vielä ottaa opikseen.
Niin Venäjä kuin Neuvostoliittokin piti hyökkäyksen kohteeksi joutunutta maata lännen kätyrinä. Huolimatta siitä, että Suomi ei talvisodassa saanut laajamittaista tukea lännestä, Stalin kehui jälkeenpäin, että Suomen lisäksi puna-armeija löi talvisodassa läntiset suurvallat.
– Stalin tiivistää loppupuheessa hyvin: Puolue ei tehnyt virheitä, toteutus ontui, mutta Suomi ja sen ”eurooppalaiset oppimestarit” lyötiin.
Kahden sodan suurin ero onkin ollut siinä, että siinä missä Suomi jäi vaille laajamittaista tukea, nyky-Venäjä on saanut vastaansa vahvemman ja yhtenäisemmän lännen kuin se odotti.
Puna-armeija Stalinin tentissä -kirjassa esiin nousseen yksityiskohdan vuoksi on perusteltua olettaa, että Stalinilla oli aikomus hyökätä Suomeen uudelleen talvisodan jälkeen. Kirjassa Stalin ihmetteli, miksi tykistölle ei rakennettu tietä. Hänelle kerrottiin, että Muursmanskista Petsamoon rakennettiinkin uusi tie. Sitä tarvitaan vielä, Stalin totesi.
Okko huomauttaa, ettei Neuvostoliitto saanut Petsamoa vielä talvisodan jälkeen.
– Suomessa on joskus vähän epäilty, että oliko Stalinilla tarkoitus jatkaa sotimista Suomen kanssa talvisodan jälkeen niin kyllä tässäkin on aihetodisteita sen puolesta, että luultavasti oli.
