Koronaviruksen ilmaantuvuus Varsinais-Suomessa on laskenut merkittävästi. Tuorein 14 vuorokauden esiintyvyys 100 000:a henkilöä kohden on 32.
– Koronasta on tullut yksi tauti muiden joukossa. Edelleen virus voi aiheuttaa sairaalahoitoa vaativan taudin ihmiselle, mutta ei enää uhkaa koko yhteiskuntaa, koronakoordinaatioryhmän puheenjohtaja Mikko Pietilä sanoo.
Potilaita, joilla on todettu korona, oli 9 erikoissairaanhoidossa ja 4 hyvinvointikeskuksissa hoidossa aamulla 24. tammikuuta, osalla potilaista koronavirustauti ei kuitenkaan ollut hoidon ensisijainen syy.
Joulukuussa koronaan liittyviä kuolemia eli 30 vuorokauden aikana positiivisesta koronatuloksesta tapahtuneita menehtymisiä todettiin vielä 53. Koko epidemian aikana virus on liittynyt 635 henkilön kuolemaan Varsinais-Suomessa. Menehtyneiden keskimääräinen ikä on ollut 82 vuotta.
Koronapandemia rantautui Suomeen keväällä 2020. Korkein tautiaalto koettiin keväällä 2022.
– Virus on aiheuttanut kolmena edellisenä vuonna alkukeväästä epidemia-aallon. On todennäköistä, että näin käy myös tänä vuonna, mutta otaksuttavasti aalto jää merkittävästi pienemmäksi kuin viime vuonna, tartuntatautien erikoislääkäri Harri Marttila sanoo.
Myös influenssa- ja RS-virusepidemiat ovat laantumassa.
– A-influenssaepidemian huippu saavutettiin vuodenvaihteessa ja RS-virusepidemian huippu loppiaisena. Influenssa-B-löydökset ovat olleet toistaiseksi harvinaisia, Marttila sanoo.
Kolmen eri virustaudin vuoksi esimerkiksi hyvä käsihygienia on edelleen hyvä muistaa.
– Yhteiskunnassa on palattu normaaliin, mutta virustautien torjunta on yhä tärkeää, Pietilä muistuttaa.
Hän kiitti koordinaatioryhmää onnistuneesta koronapandemian hallinnasta.
– Pandemia Varsinais-Suomessa oli toiseksi vaikein pääkaupunkiseudun seudun jälkeen. Vaikka jouduimme tekemään koviakin päätöksiä, pyrimme rajoittamaan yhteiskunnan toimintaa mahdollisimman vähän, hän sanoo.
Kiitos, että hoiditte tilanteen niin mallikelpoisesti. Ei taatusti ollut helpoimmasta päästä tämä episodi.
Kommenttien lisääminen on estetty.