Pyhärannan kunta on tilannut selvityksen kunnan koulujen ja varhaiskasvatusyksikköjen opetuksen ja varhaiskasvatuksen palveluverkosta sekä tilojen kunnosta. Selvityksen on laatinut Tilakonsultit Oy:n Mikko Marja-aho .
Marja-ahon mukaan sekä koulut että päiväkodit ovat ulkopuolisen näkökulmasta erittäin pienet.
– Monissa kunnissa pyritään siihen, että päiväkodeissa olisi vähintään kolme ryhmää ja Pyhärannassa on kolme yksiryhmäistä päiväkotia, Marja-aho kertoo Pyhärannan opetus- ja varvaiskasvatuksen palveluverkosta kokonaisuutena.
Kouluissa pyritään Marja-ahon mukaan yleisesti siihen, että koulut olisivat vähintään yksisarjaisia. Yksisarjaisella koululla tarkoitetaan koulua, jossa jokaisella luokka-asteella on yksi luokka. Kaksisarjaisuus merkitsee sitä, että koulussa on myös rinnakkaisluokkia. Marja-ahon mukaan Pyhärannan kunnan oppilaista saisi yhden yksisarjan alakoulun, joka sekin olisi oppilasmäärältään melko pieni.
– Pyhärannan yksiköiden pieni koko tarkoittaa sitä, että joka koulussa on yhdysluokkia. Yhdysluokista on monenlaisia kokemuksia, mutta ei se pelkästään hyvä ole, että opetetaan monen ikäisiä samassa ryhmässä.
Reilan ja Rohdaisten koulut ovat Marja-ahon mukaan varsin pieniä. Ihoden koulun täyttöaste on sellainen, että sinne voitaisiin jo nyt siirtää kaikki kunnan oppilaat.
Jos Reilan ja Rohdaisten koulujen yhteydessä olevat päiväkodit halutaan säilyttää, niille pitäisi Marja-ahon selvityksen perusteella tehdä jotakin. Esimerkiksi Reilan koulussa olisi tilaa päiväkodille, mutta toiminnallisesti tilat eivät vielä vastaa tarkoitusta.
Marja-ajon mukaan tilasta puuttuvat märkätilat ja pesutiloja jouduttaisiin muokkaamaan pienemmille lapsille sopiviksi. Tilojen kevyempi muokkaaminen antaisi kuitenkin lisäaikaa pitää palvelut lähellä.
– Tämä olisi ihan järkevä vaihtoehto moduulipäiväkodille, koska silloin saataisiin laskevien lapsimäärien tilanteessa kyläkoulun katon alle täydentäviä lapsia. Tällöin koulun käyttöä voitaisiin jatkaa pidempää. Tämä ei olisi myöskään kovin kallis toteuttaa.
Rohdaisten päiväkodin tilanne on Marja-ahon mukaan jossain määrin erilainen, koska koulun täyttöaste on 94 prosenttia eikä päiväkodin korjaaminen koulun tiloihin ei ole tällä hetkellä mahdollista.
Tätä voitaisiin ratkoa Marja-ahon mukaan muun muassa siten, että oppilaaksiottoalueen rajoja tarkasteltaisiin uudelleen siten, että osa Ihoden ja Rohdaisten raja-alueella asuvista lapsista kuljetettaisiinkin Ihodeen.
– Tällä tavalla oppilasmääriä saataisiin tasattua siten, että Rohdaisten kouluun saataisiin korjattua kevyesti päiväkodille tilat. Toinen vaihtoehto on tehdä selkeä toiminnallinen korjaus Rohdaisten päiväkotiin.
Kun koulu- ja varhaiskasvatuksen palveluverkkoa mietitään uudelleen, täytyy punnita niin kylien elinvoimaisuutta, oppilaiden etua kuin kunnan taloudellista tilaakin.
– Kylien elinvoimaisuus ja oppilaiden etu saattaa jossain määrin olla jopa ristiriidassa. Tämä sisältää vaikeasti yhteensovitettavia muuttujia. Jos ryhmäkoot putoavat hyvin pieniksi ja tulee vaikeuksia opettaa tiettyjä oppiaineita, koska koulusta ei löydy sopivaa opetustilaa, ei ole oppilaan etu, että heitä pidetään kovin heikkokuntoisessa koulurakennuksessa.
Toisaalta kunnalle tulisi Marja-ahon mukaan hyvin kalliiksi, jos koulut laitettaisiin sellaiseen kuntoon, että ne vastaavat opetussuunnielman ohjeita ja vaatimuksia. Tilojen vaatimat peruskorjaukset maksaisivat kunnalle miljoonia.
– Tilakustannukset oppilasta kohden nousisivat kohtuuttoman korkeiksi, sekään ei olisi kunnan kannalta tavoiteltavaa.
Marja-aho kertoo ymmärtävänsä hyvin, miten iso vaikutus kouluilla on kylän elinvoimaisuuteen ja siihen, miten houkuttelevana uutena asuinpaikkana sitä pidetään.
– Ymmärrän hyvin, että kylien elinvoimaisuuden säilyttämistä pidetään tärkeänä, mutta lisäksi on punnittava sekä kuntatalous ja lasten etu.
Vs. kunnanjohtaja Merja Koski kertoo, että Marja-ahon laatima selvitys on tilattu päätöksenteon tueksi. Lisäksi kunta on tilannut kunnan talouden painetestin, jonka tuloksia on tarkoitus esitellä valtuustolle iltakoulussa maaliskuussa.
Laskevat lapsimäärät johtavat koulujen yhdistämiseentällä vuosikymmenellä
Selvityksessään konsultti Mikko Marja-aho laati kolme palveluverkkomallia. Ensimmäisessä mallissa jatketaan käytännössä kuten tähänkin asti. Marja-ahon selvityksessä puhutaan hitaasti karsivasta mallista.
– Tässä mallissa taajamien lähipalveluista pidetään kiinni vähempään pidempään ja asetetaan selkeät raja-arvot koulujen oppilasmäärille ja lapsimäärille päiväkodeissa. Kun rajat määriteltäisiin selkeästi etukäteen, se olisi demokraattinen ja kylien olosuhteista riippumaton mekanismi. Ja kun raja-arvo alittuu, lapset siirrettäisiin isompaan yksikköön.
Marja-aho muistuttaa, että kunnalla on tällä vuosikymmenellä kunnalla edessään tilanne, jossa yksi tai useampi yksikkö joudutaan yhdistämään isompaan.
– Tähän malliin kuuluu myös se, ettei mihinkään kouluun tehdä kalliita peruskorjauksia niin kauan kuin nämä oppilasmäärät laskevat tällä tavalla. Voi olla, että investointi menetetään muutamassa vuodessa.
Toisessa mallissa luotaisiin selkeä varhaiskasvatuksen ja opetuksen lähipalvelukeskus, johon voitaisiin mahdollisesti yhdistää myös kunnanviraston tarvitsemat tilat.
– Todennäköisesti tällainen kampus kannattaisi toteuttaa Ihodeen, koska siellä koulu on oikein hyvä.
Tässä mallissa syntyisi yksisarjainen koulu Ihoden tiloihin. Tässä säästettäisiin myös remontointikuluissa.
Kolmas malli olisi yhteistyömalli, jossa kunta tekisi yhteistyötä naapurikuntien kanssa. Myös niissä syntyvyys laskee ja joidenkin koulujen säilyminen voi olla uhattuna. Esimerkiksi Reilan suunnalla yhteistyösuunta voisi olla Rauma, jolta Pyhäranta voisi ostaa oppilaspaikkoja esimerkiksi Unajan kouluun.
Marja-aho ei ole selvittänyt Rauman tai Laitilan oppilasmäärien kehitystä, mutta syntyvyyden lasku on valtakunnallinen ilmiö ja siitä voi päätellä, että kouluverkkoasioita joudutaan jollain aikavälillä pohtimaan myös muissa kunnissa.
– Tässä mallissa unohdettaisiin hetkeksi se, missä kuntarajat menee ja mietittäisiin pelkästään etäisyyksiä. Tällä saataisiin kustannustehokas ja laadullisesti toimiva palveluverkko.
Tämän vaihtoehdon etu on siinä, että jos kuntaliitos tulee jossain vaiheessa ajankohtaiseksi, kunnat ovat ehtineet jo keskenään rakentaa tulevaisuuden palveluverkkoa.
– Tällöin palveluverkossa olisi jo etukäteen huomioitu Pyhärannalle tärkeät asiat.
Marja-ahon mukaan lopullinen palveluverkkomalli voisi kuitenkin olla yhdistelmä kaikkia kolmea.
– Alkuvaiheessa mallilla yksi. Kun raja-arvot täyttyy, lapsia aletaan koota isompiin yksikköön ja samaan aikaan käytäisiin keskustelua naapurikuntien siitä, mikä heidän tilanteensa on. Tällä vaihtoehdolla saataisiin ehkä kuitenkin se paras lopputulos aikaan.