Kuntien yhteistyötä pitäisi tiivistää – Tulevaisuudessa siintää Vakka-Suomen yhteinen vesihuoltoyhtiö

0
Jäteveden käsittely esitetään keskitettäväksi Häpönniemen puhdistamoon.

Ely-keskuksen johdolla laadittu Vakka-Suomen vesihuollon kehittämissuunnitelma valmistui viime vuoden lopulla. Suunnitelmassa kartoitettiin kuntien vesihuoltopalveluiden nykytilannetta eri kunnissa, mahdollisia investointitarpeita sekä pohdittiin eri ratkaisuja vesihuollon järjestämiseksi tulevaisuudessa. Yhtenä vaihtoehtona pitkän tähtäimen suunnitelmaksi on alueellinen vesihuoltoyhtiö, jonka omistaisivat pääasiassa kunnat.

Laitilan vesihuoltopalvelut nojaavat jatkossakin pohjaveteen, koska sitä tarvitsevat muun muassa isot elintarviketeollisuusyritykset. Laitilassa pohjavettä tulee paitsi omista vedenottamoista myös Eurasta yhdysvesiputkea pitkin. Jatkossa Euran kautta saatavan pohjaveden toimitusvarmuus paranee entisestään, sillä Etelä-Suomen aluehallintovirasto myönsi viime viikolla vedenottoluvan Kuninkaanmännyn vedenottamolle.

– Kuninkaanmännyn vedenottamon vesimäärä lisää yhdysputken kautta saatavan veden kapasiteettia, Ely-keskuksen Vesihuoltopalvelut -yksikön vesihuoltopäällikkö Jyrki Lammila kertoo.

Laitilan kaupungin tekninen johtaja Mika Raula painottaa, että jatkossakin pohja- ja pintavedet täytyy pitää erillään.

Pyhärannassa on jo useamman kesän ajan ollut haasteita veden riittävyyden kanssa etenkin huippusesonkina kuten juhannuksena. Lisäksi omissa vedenottamoissa on havaittu laatuongelmia.

– Niiden ylläpitämistä ja saneeraamista ei nähdä järkevänä, koska ei ole varmuutta, että vedestä tulisi riittävän hyvää, vesihuollon yksikön johtaja Antti Ryynänen kehittämissuunnitelman laatineelta Sweco Oy:lta kertoo.

Yksi kehittämissuunnitelmassa esiin noussut keskeinen lähivuosien investointi onkin yhdysvesiputken rakentaminen Untamalan ja Ihoden välillä. Hankkeen kustannusarvio on noin 490 000 euroa. Pyhäranta on varannut tämän vuoden talousarvioon yhdysvesiputken suunnittelua ja toteutusta varten yhteensä 320 000 euroa. Lisäksi Pyhäranta on varannut vuodelle 2024 toiset 300 000 euroa.

– Tämä yhdysvesiputki parantaisi nimenomaan Pyhärannan vesihankintaa. Vesi tulisi Untamalan vedenottamosta Laitilan puolelta, Ryynänen kertoo.

Ihode–Untamala -yhdysvesiputken yleissuunnittelu on jo aloitettu.

Jo tällä hetkellä Vakka-Suomessa tehdään alueellista yhteistyötä vesihuollon palveluiden järjestämisessä. Valtaosa Vakka-Suomen jätevesistä käsitellään Häpönniemen jätevesien puhdistamossa.

Ryynäsen mukaan olisi järkevää keskittää koko Vakka-Suomen jätevesien käsittely Uuteenkaupunkiin.

– Jos koko alueen jätevedet johdettaisiin Häpönniemeen, sen kapasiteetti riittää, mutta se vaatii jonkin verran muun muassa kontrollia, vuotovesien vähentämistä ja virtauman tasausta koko alueella.

Ryynänen lisääkin, että jotta koko Vakka-Suomen jätevesien käsittelyn keskittäminen onnistuu, niin sanottuja vuotovesiä ei saisi päästä jäteveden sekaan. Tämä tarkoittaa, että jätevesiverkostoa tulee koko alueella saneerata huomattavasti. Tällä voidaan myös vähentää turhia investointeja siirtoviemäreihin.

Laitilan jätevesien osuus Häpönniemellä käsiteltävistä jätevesistä on 23 prosenttia.

– Laitilan teollisuus näkyy siinä, että kuormitus on Laitilan suunnalta isompaa kuin tuo 23 prosenttia.

Pyhärannan Ihodessa ja Taivassalossa on vielä omia jätevedenkäsittelylaitoksia. Ihoden käsittelylaitos on kuitenkin tullut jo tiensä päähän. Tästä syystä suunnitelmassa esitetään siirtoviemäriyhteyden rakentamista Rohdaisten ja Ihoden välille, jotta Ihoden puhdistamosta voitaisiin luopua. Suunnitellun siirtoviemärin varrella on noin 30 kiinteistöä, joilla olisi mahdollisuus liittyä viemäriputkeen. Siirtoviemärin rakentamiskustannus on noin 800 000 euroa.

Suunnitelmassa esitettiin kolmevaiheinen suunnitelma kuntien yhteistyön syventämiseksi. Ensimmäisessä vaiheessa kunnat jatkavat ja tiivistävät keskinäistä yhteistyötä.

Toisessa vaiheessa perustetaan operaattorimallilla toimiva vesihuoltolaitos, joka vastaisi veden toimittamisesta ja jätevesien käsittelystä, mutta ei omistaisi siihen liittyvää käyttöomaisuutta kuten verkostoa. Näin ollen myös verkostoon liittyvät investointitarpeet olisivat niiden omistajien eli kunkin kunnan omalla vastuulla.

Kolmas ja pisimmälle menevä vaihtoehto on, että alueelle perustetaan oma aluueellinen vesihuoltolaitos, joka myös omistaa vesihuoltopalveluiden tarvitseman infran.

Seuraavaksi kehittämissuunnitelma lähtee lausuntokierrokselle kuntiin. Kuntien toivotaan tuovan esille halukkuutensa sitoutua suunnitelman tavoitteisiin niin yhteistyön kuin vesihuollon rakentamisenkin osalta. Vaikka suunnitelma on laadittu alueellisesti, kunnat tekevät päätökset vesihuollon ratkaisuista itse.

JÄTÄ VASTAUS

Kirjoita kommenttisi!
Kirjoita nimesi tähän