Laitilan keskustassa aiotaan toteuttaa keväällä hidaskatukokeilu sekä sen yhteydessä muun muassa lisätä alueen viihtyisyyttä ja turvallisuutta. Kokeilu toteutetaan Keskuskadulla ja erityistä huomiota kiinnitetään torin ympäristöön.

Viihtyisyyttä on tarkoitus lisätä esimerkiksi kadunvarsien istutuksilla, penkeillä ja roskiksilla, lisäksi kiinnitetään huomiota yleiseen siisteyteen.

– Toiveena on myös ollut, että alueelle saataisiin katutaidetta, Laitilan keskustan kestävä kehitys -hankkeen projektipäällikkö Antti Maantiehinno tietää kertoa.

VIIHTYISYYDEN lisäksi hankkeen tavoitteena on lisätä alueen turvallisuutta. Kyselyjen perusteella turvattomiksi koetaan esimerkiksi Keskuskadun ja Koulutien risteys, erityisesti Tiihosen kahvilan nurkka, jossa näkyvyys on huonohko.

– Turvattomaksi koetaan myös kohta, jossa monet hautausmaalta tulijat usein ylittävät Keskuskadun, selvittää Maantiehinno ongelmapaikkoja.

Hanketta on käyty läpi esimerkiksi Laitilan kaupungin strategiatyöryhmän kanssa. Lisäksi tammikuussa on järjestetty kaksi tilaisuutta, joissa on kerätty eri tahojen ajatuksia siitä, millaisia elementtejä kokeiluun voisi sisällyttää.

“Avainasiana tässä on yhteisöllisyys eli että yhdessä kehitetään kaupunkia.”

KESKUSKADULLA tehtiin 10. tammikuuta kävelykatselmus, johon oli kutsuttu muun muassa kadunvarren kiinteistöjen omistajia ja yrittäjiä sekä kaupungin edustajia.

– Kävelykierroksen aikana tehtiin huomioita alueen viihtyisyyden sekä turvallisuuden näkökulmasta, Maantiehinno avaa.

Hän kertoo, että kävelykierroksella pohdittiin muun muassa torin ja Kirkkopuiston kehittämistä.

– Aluehan on usein ihan tyhjillään ja esiin heräsi kysymys siitä, mikä sinne vetäisi ihmisiä. On esimerkiksi toivottu, että torin leikkipuisto olisi paremmin näkyvissä.

Lisäksi torille on ehdotettu esimerkiksi jäätelökioskia ja nuorten konttia eli siirrettävää nuorisotilaa. Yleisesti keskustaan on toivottu muun muassa lisää infotauluja ja esimerkiksi laina- tai vuokrapyöriä.

Laitilassa on todettu myös se, että erilaiset kulttuuritapahtumat vetävät hyvin väkeä.

– Olisi hyvä, että eri tahojen yhteistyö tiivistyisi, jolloin tapahtumia voitaisiin järjestää yhteisvoimin, eikä vastuu olisi yksittäisille tahoille liian suuri. Meille annetun palautteen perusteella selvästi toivotaan lisää tapahtumia, mutta niiden ei tarvitse olla mitenkään suuria, Maantiehinno kertoo.

VIIME viikolla kokoonnuttiin hankkeen tiimoilta jälleen, kun oli jatkoideoinnin aika.

Maantiehinno antoi osallistuneille mietittäväksi kolme asiaa.

Ensinnäkin hänellä oli kuvia keskustan alueelta, esimerkiksi Kirkkopuiston ja torin seudulta, ja ryhmissä tuli pohtia, millä keinoin kuvissa näkyviä alueita voisi muuttaa viihtyisämmiksi. Toisekseen osallistuneet pantiin pohtimaan, millaisia tapahtumia Laitilassa voisi järjestää ja kolmanneksi myös sitä, mitkä tahot voisivat osallistua erilaisten ideoiden tai tapahtumien toteuttamiseen.

– Seuraavaksi käydään syntyneet ideat läpi ja mietitään, ketkä voisivat ottaa niistä koppia. Ollaan siis eri tahoihin yhteydessä, Maantiehinno avasi hankkeen kulkua.

“Jos on tarvetta lisätä kukkaistutuksia, roskiksia tai penkkejä, ne kannattaa vain toteuttaa, ei siihen tarvita erikseen hanketta.”

ERI YHTEYKSISSÄ on kartoitettu, millaisia ideoita ja toiveita kaupunkilaisilla, yrittäjillä ja eri sidosryhmillä on keskustan suhteen. Kuntalaiskyselyssä saatiin lähes 200 vastausta.

– Monenlaisia ideoita on tullut. Aika paljon on esitetty esimerkiksi sellaisen vähän isomman kukkopatsaan pystyttämistä, katutaidetta ja tunnelmavalaistusta, Maantiehinno kertoo.

Keskustan kehittämistä tehdään Laitilan kaupungin hankkeena, jota Ukipolis hallinnoi ja toteuttaa.

– Avainasiana tässä on yhteisöllisyys eli että yhdessä kehitetään kaupunkia ja tavoitteena on kuulla mahdollisimman monia tahoja, kehittämishanketta vetävä Antti Maantiehinno korostaa.

Tavoitteena on löytää kokeilujen kautta asioita, jotka toimivat ja myös asioita, jotka eivät toimi–siis että ennakkoluulottomasti kokeillaan ennen kuin tyrmätään jokin asia toimimattomana.

Uusikaupunki kokeili rohkeasti

Laitilan keskustan kehittämishankkeen viime viikolla järjestetyssä ideariihessä kuultiin myös Sonja Stenmanin kertomana kokemuksia Uudessakaupungissa kesällä 2018 toteutetusta demokatu-projektista.

Uudessakaupungissakin tavoitteena oli löytää konkreettisten kokeilujen avulla ratkaisuja keskusta-alueen viihtyisyyden lisäämiseksi sekä toteuttaa hanke yhteisöllisesti niin, että keskustan kaupunkitilaa lähtisivät sekä suunnittelemaan että testaamaan laajalla skaalalla eri sidosryhmät ja eri-ikäiset kaupunkilaiset.

TÄLLÄ hetkellä moni kaupunki pohtii Laitilan tavoin, miten keskustan elinvoimaisuutta ja viihtyisyyttä voisi parantaa. Stenman nosti esiin muun muassa Helsingissä aiheen ympärillä käytävän keskustelun.

– Siellä näkyy nyt sama asia kuin monella muullakin paikkakunnalla eli keskustelu jämähtää usein siihen, voidaanko parkkipaikkoja vähentää ja tilaa ottaa muuhun käyttöön vai ei. Tietenkään ei ole itsetarkoitus viedä parkkipaikoilta tilaa ja joskus parkkipaikkoja on syytä jopa lisätä, hän huomauttaa.

“Jos ei ole oikein mitään, on helppo voittaa, koska kaikki on enemmän kuin ennen.”

Tutkimusten perusteella tiedetään paljon siitä, millaiset tekijät saavat ihmisiä liikkumaan keskustoissa ja vetävät kauppoihin.

– Tiedetään esimerkiksi, että ihmiset pitäisi saada viipymään alueella, jossa on kauppoja, pelkkä piipahtaminen tai läpikulku ei riitä. Viipymää lisää esimerkiksi se, että on viihtyisää ja kiinnostavaa katsottavaa. Ihmiset kävelevät nopeammin ohi, jos katsottavaa ei ole.

STENMAN muistutti, että kaikki kokeilut ovat tervetulleita, koska hävittävää ei oikeastaan ole.

– Jos ei ole oikein mitään, on helppo voittaa, koska kaikki on enemmän kuin ennen.

Uudessakaupungissa tästä saatiin konkreettinen esimerkki.

– Tehdyn kyselyn mukaan ihmiset pitivät erityisen epäviihtyisinä esimerkiksi Rauhanpuistoa. Kun sinne tehtiin muutoksia, muun muassa vietiin tunnelmavalaistusta ja riippumattoja, siitä tulikin yksi sosiaalisessa mediassa eniten kuvatuimpia paikkoja, jossa vietettiin myös aikaa.

Isokin muutos siis on mahdollinen, eikä se aina ole edes kovin kallista.

“Tiedetään, että ihmiset kävelevät nopeammin ohi, jos katsottavaa ei ole.”

Stenman korosti kokeilun väliaikaisuutta.

– Kokeilu ei siis ole yksi yhteen sen kanssa, mitä lopulta jää. Lisäksi kokeilu vaatii rohkeita tekoja, itsestäänselvyyksiä ei kannata kokeilla, ne voi vain toteuttaa. Jos siis on tarvetta lisätä kukkaistutuksia, roskiksia tai penkkejä, ne kannattaa vain toteuttaa, ei siihen tarvita erikseen hanketta.

Osana katukokeilua Uudessakaupungissa esimerkiksi vuokrattiin pumptrack-rata torille.

– Koska sillä oli niin paljon käyttäjiä, niin emme sitten koskaan palauttaneet sitä, vaan kaupunki osti sen. Tästä syntyi myös nuorten aloite skeittipuistosta, jonka sitten toteutimme Kaupunginlahden pohjukkaan puistoalueen taakse, Stenman kertoi.

Kaikkea ei tarvitse itse keksiä, hän vakuuttaa ja kehottaa kokeilemaan myös muiden jo toteuttamia ja hyväksi havaitsemia ideoita ja tapahtumia, jos ne tuntuvat omaan kaupunkikuvaan istuvan.

– Ugissa vaikkapa sateenvarjot kadun yllä on nähty muuallakin, mutta niistä tuli todella suosittuja.

KOKEILUN vaikutuksia kannattaa myös oikeasti selvittää, jotta saadaan työkaluja ja konkretiaa. Uudessakaupungissa saatiin selville muun muassa, että demokadun myötä keskustassa ja kaupoissa vietetty aika lisääntyi, alue koettiin huomattavasti aiempaa viihtyisämpänä ja turvallisempana. Lisäksi esimerkiksi siellä kuljettiin enemmän kävellen ja pyöräillen.

– Saimme toki myös negatiivista palautetta ja se varmasti kuului Laitilaan saakka, Stenman naurahtaa, mutta muistuttaa, että palautetta ei saa liikaa säikähtää, vaikka se pitääkin ottaa tosissaan ja perehtyä siihen, mitä on taustalla.

– Kokeilun ideana on saada monenlaista palautetta. Ja esimerkiksi sosiaalisessa mediassa annettu intensiivinen tai äänekäs negatiivinen palaute ei välttämättä tarkoita sitä, että negatiivisesti asiat kokeneita olisi paljon tai että enemmistö olisi sitä mieltä. Tiedetään, että negatiivien palaute saa usein enemmän huomiota osakseen ja että se leviää paljon tarmokkaammin kuin hyvä, hän avaa.

Kokeilun antia Stenman pitää merkittävänä.

– Saimme valtavasti tietoa kaupunkisuunnittelun tueksi. Kokeilu on myös hyvä keino testata, mikä toimii ja mikä ei toimi. Uudessakaupungissakin oli 30 vuotta puhuttu Alisenkadun remontista, mutta koska ei ollut selvää, mitä kadulle haluttaisiin tehdä, remonttia ei edes aloitettu. Kokeilu toi tähänkin paljon pohjatietoa.