Vihtorinkadulle antavasta ikkunasta näkyi perjantaina vilinää ja vilskettä. Sisällä kokoonnuttiin ensimmäistä kertaa MLL:n uusiin toimitiloihin. Vanhan neuvolan yläkerrassa aiemmin sijainneet tilat tunnettiin ennen Mukulavinttinä. Uusille tiloille etsitään parhaillaan nimeä nimikilpailun kautta. Mukulavintti kun ei enää sovi nimeksi katutasossa sijaitsevalle suurelle tilalle.
Salla Varjonen ja hänen 3-vuotias Onni -poikansa olivat uusien tilojen ensimmäiset kävijät.
– Onhan nämä erilaiset kuin Mukulavintissä. En kyllä keksi mitään negatiivista. Tila on kiva ja avara. Mukulavintti oli sokkeloinen ja ahdas, Varjonen kertoo ensivaikutelmistaan.
Äiti ja poika ovat käyneet perhekahviloissa ahkerasti . Onni löysi uusista tiloista sekä vanhoja että ihan uusia leluja.
– Isoja pieniä autoja, hän kertoo.
Uudet tilat ovat katutasossa. Varjosen mukaan häntä ei haitannut olla toisessa kerroksessakaan.
– Mutta ovathan rappuset aina rappuset.
Avaruutta ja tilaa Vihtorintorilla sijaitsevissa tiloissa tosiaan riittää. Laitilan MLL:n puheenjohtaja Heidi Södermanin mukaan tilaa sisustettiin siten, että oven suuhun laitettiin isompien lasten leluja ja pienemmille tarkoitettuja leluja löytyy L-mallisen tilan keskeltä. Vanhemmille varattu sohva on tilan keskellä, sellaisessa paikassa, jossa on mukava vaihtaa kuulumisia muiden kanssa samalla kun pitää silmällä, missä jälkikasvu kirmaa.
Nurkassa on jotain perin hauskaa, jonka kahvilan pienimmät leikkijät ovat bonganneet. Puhallettavaan uima-altaaseen on tehty pallomeri, jossa Iivo Perkkola ja Lenni Leino tutkivat värikkäitä palloja ja tekevät vähän uintiliikkeitä.
– Me tultiin tänne nyt ensimmäistä kertaa. Luin tästä Facebookista, Lennin isä Joni Leino kertoo ja toteaa, että tilat ovat oikein kivat.
Laitilan MLL:n aiemmissa tiloissa oli monta huonetta ja ne sijaitsevat toisessa kerroksessa. Uusista tiloista on puhuttu jo vuosien ajan.
– Ainakin siitä asti, kun olen itse ollut mukana toiminnassa, varapuheenjohtaja Susanne Jalonen toteaa.
Jossain vaiheessa MLL:n piti siirtyä Laitilan Porttiin. Sinne suunniteltiin perhekeskusta, jossa olisi MLL:n lisäksi ollut neuvola ja sosiaalitoimi. Hanke ei kuitenkaan toteutunut. MLL:lle kaavailtiin tiloja myös paloasemalle, mutta ne tarvittiinkin päiväkotikäyttöön.
Viime syksynä Söderman ja Jalonen aloittivat mahdollisten tilojen kartoituksen. Monet illat ja viikonloput menivät oikeita tiloja etsiessä.
– Ehkä nämä tilat tuntuvat vielä hienommilta, kun niiden löytyminen ei ole ollut mikään itsestäänselvyys, Söderman pohtii.
Jalonen kävi ensin katsomassa Vihtorintorin tiloja erään toisen vapaaehtoisen kanssa. Söderman kuitenkin sanoo, että kun hän ensimmäistä kertaa näki Vihtorintorin tilat, hän sanoi, että tässä ne on.
Yhdistyksen aktiivit kehuvat tilojen vuokranantajaa, jonka kanssa kaikki on sujunut todella hyvin. Alustava päätös uusista tiloista tehtiin jo marraskuussa, mutta jännitys jatkui joulukuun puolelle.
– Joulukuussa valtuusto myönsi meille tuen näihin tiloihin, ja sen jälkeen uskalsi jo tuulettaa, Söderman kertoo.
Muutto vaati vapaaehtoisjoukolta Södermanin pikaisen laskemisen jälkeen noin 100 tuntia töitä.
– Meillä on tällä hetkellä hallituksessa ja muutenkin vapaaehtoisina sellainen porukka, ettemme olisi pärjänneet ilman, Söderman sanoo.
Uusiin tiloihin hankittiin myös uusia kalusteita.
– Isoimpia hankintoja olivat uudet ruokailuryhmät ja sohva. Lisäksi hankittiin muun muassa astioita, verhoja, tyynyjä ja vilttejä.
Tilat tarjoavat kaikelle toiminnalle paremmat puitteet kuin Mukulavintissä oli mahdollista. Keskustassa ja katutasossa sijaitseviin tiloihin on myös helppo poiketa matalalla kynnyksellä.
– Sijainti on ihan todella hyvä. En keksi parempaa paikkaa, Söderman kertoo.
Kahvilatoimintaa on kaksi kertaa viikossa. Kerran viikossa kokoontuvat vauvat vanhempineen ja kerran viikossa on perhekahvila. Lisäksi iltaperhekahvilatoimintaa ollaan jälleen käynnistämässä.
– Lisäksi meillä on Kodjalan koululla koko perheen touhutunnit torstaisin, Söderman sanoo.
Tällä hetkellä varsinkin vauvakahvilassa on paljon kävijöitä, ja perjantain perusteella myös perhekahvila kiinnostaa kävijöitä.
Salla ja Riitta Perkkola ovat tulleet perhekahvilaan yhdessä Daniel -pojan kanssa.
– Nämä tilat ovat tosi kivat, valoisat ja avarat, Salla kertoo.
– Lapsille täällä on enemmän mahdollisuuksia, isoäiti Riitta lisää.
Katutasoon ja keskustaan siirretyt tilat ovat Riitan mukaan sellaiset, joihin on helppo vain poiketa.
– Ihanaa, kun Salla sai houkuteltua minut mukaan. Nyt voimme Danielin kanssa tulla tänne joskus kahdestaankin, Riitta iloitsee.
Suomenkielen tunneille omat tilat
Uusissa tiloissa on myös oma huone viime syksynä alkaneelle suomenkielen opetukselle. Kyseessä on 1,5-vuotinen Leader Ravakan rahoittama Lale-hanke, joka toimii sekä Laitilassa että Uudessakaupungissa. Hankkeeseen liittyvä suomenkielen opetus on suunnattu maahanmuuttajille. Koulutuksen ajaksi perhekahvilaan on palkattu lastenhoitaja, jotta vanhemmat saavat keskittyä opetukseen.
– Meillä on lastenhoitajana nuori ukrainalaistyttö. Hän puhuu sekä ukrainaa että englantia, Laitilan MLL:n puheenjohtaja Heidi Söderman kertoo.
Paikkakunnalle viime keväänä muuttaneet ukrainalaisperheet eivät toistaiseksi ole kovin laajalti löytäneet mukaan perhekahviloihin. Södermanin mukaan yksi hankkeen tavoitteista on houkutella paikkakunnalle muuttaneita perheitä mukaan MLL:n toimintaan.
– Mutta nyt kun olemme järjestäneet Liikunnan ihmemaata, siellä oli yhdellä kerralla yksi ukrainalaisperhe mukana. Seuraavalla kerralla heitä oli huomattavasti enemmän. Usein ei tarvita kuin se yksi, joka vie viestiä eteenpäin.
Suomenkielen opetus järjestetään yhteistyössä Vakka-Suomen kansalaisopiston kanssa.
