Kun läheinen kuolee, on surun lisäksi lähiomaisen huolehdittava vainajaa koskevista paperitöistä. Yksi ensimmäisistä paikoista, joihin omainen ottaa yhteyttä, on pankki.
– Usein jo se helpottaa, kun saa tehtyä jotain konkreettista, esimerkiksi sovittua pankin kanssa tileistä ja laskujen maksusta, Lounaisrannikon Osuuspankin lakiasiainpäällikkö Riikka Saarela tietää.
Hän kohtaa työssään viikottain läheisensä menettäneitä. Raha-asioiden lisäksi on sovittava perunkirjoituksesta. Saarela yrittää omaisia kohdatessaan kantaa papereita koskevat murheet, jotta niistä ei tulisi omaiselle lisää huolia.
Moni haluaa hoitaa perunkirjoitusasioita kasvokkain.
– Sähköisesti pystytään todella vähän allekirjoittamaan, Saarela sanoo.
Perukirjaan listataan vainajan omaisuus eli velan lisäksi rahavarat, arvopaperit, kiinteistöt, asunto-osakkeet sekä rekistereissä olevat asiat eli käytännössä ajoneuvot ja aseet. Lisäksi selvitetään perilliset.
– Perukirjan pohjalta Verohallinto tekee perintöverotuspäätöksen, jossa selvitetään mitä perinnöstä maksetaan veroa.
Riikka Saarelan mukaan perunkirjoitustilaisuudessa on tärkeää käydä läpi jatkoaskeleet, jotta kuolinpesän osakkailla on käsitys, miten perunkirjoituksen jälkeen edetään.
– Perunkirjoituksessa ei tehdä perinnönjakoa vaan sitä lähdetään valmistelemaan perukirjan jälkeen kuolinpesän osakkaiden yhteisellä tahtotilalla.
Usein ajatellaan, että kuolinpesät ovat riitaisia ja hankalia. Saarelan mukaan kuitenkin suurin osa kuolinpesistä jaetaan sovussa ja osakkaiden yhteisellä päätöksellä.
– Kun osakkaat ovat perinnönjaosta yksimielisiä, voidaan jako toimittaa ilman pesänselvittäjiä ja pitkiä selvitysprosesseja.
Perunkirjoituksen toimittajille ei ole asetettu erityisiä pätevyysvaatimuksia. Kuitenkin monet asiat, kuten vainajan velat, testamentti, avio-oikeus tai omaisuuden laatu tulee perunkirjoituksessa huomioida perintökaaren vaatimalla tavalla. Pankkien lisäksi perunkirjoituksia tekevät esimerkiksi lakiasiantoimistot ja hautaustoimistot.
– Tekijöitä on suhteellisen vähän. Vuoden aikana teemme pankin kolmen lakimiehen tiimin kanssa satoja perunkirjoituksia.
Pääosin kotipaikkakunnallaan Laitilan pankissa työskentelevä Saarela kuvailee itseään maalaisjuristiksi.
– Täällä ollaan asioiden ytimessä ja lähellä ihmisen arkea. Se on juuri tämän työn parhaita puolia, kun voi kohdata ihmisiä ja auttaa edes joltakin osin asioiden selvittämisessä.
Riikka Saarelan mukaan ihmisten tietämys perintöasioista on lisääntynyt. Perinnönjaosta voidaan keskustella jo etukäteen ja pohtia kenelle haluaa omaisuutensa menevän ja miten se parhaiten jakautuisi. Noin kolmannes vainajista on tehnyt Saarelan mukaan jonkinnäköisen testamentin.
– Jos vainaja on testamentille näkemyksensä määritellyt, ei tarvitse perukirjaa ja jakoa tehdessä pohtia, mitä vainaja olisi ajatellut.
Ihmisten varallisuuden lisäksi perintösuunnittelu on yleistynyt, Saarela kertoo.
– Hyvin paljon lasketaan, millaiset ratkaisut ovat edullisimpia verotuksen näkökulmasta. Tärkeää olisi myös laatia sellainen testamentti, että asioiden hoito on esimerkiksi lesken kannalta mahdollisimman helppoa.
Saarelan mukaan monesti testamenttiin on määritelty, että käyttö- ja hallintaoikeus jää leskelle eli leski hallitsee vainajan omaisuutta.
– Jos parilla on lapsia, perivät he omaisuutta, mutta leski hallitsee. Näin perintöveroon tehdään hallintaoi-keusvähennys, mikä vähentää maksettavaa veroa.
Pienellä paikkakunnalla juristi tunnetaan. Kauppareissuilla voidaan puhua myös työasioista, mutta Riikka Saarela ei pidä sitä pahana.
– Aina saa tarttua hihasta ja kysyä.
Perunkirjoitus
- Perunkirjoituksessa laaditaan perukirja, joka on luettelo kuolinpesän omaisuudesta ja osakkaista. Perukirja on myös veroilmoitus perintöveron määräämistä varten.
- Perunkirjoitus tulee pitää kolmen kuukauden kuluessa vainajan kuolemasta, sen laatimiseen on kuitenkin mahdollista hakea tarvittaessa lisäaikaa.
- Perukirja liitteineen tarvitaan, kun kuolinpesän osakkaat hoitavat kuolinpesän asioita perunkirjoituksen jälkeen.
- Perunkirjoituksen jälkeen kuolinpesän osakkaat voivat lähteä valmistelemaan perinnönjakoa. Jaolle ei ole kuitenkaan olemassa lain määrittämiä määräaikoja.