Johan Ludvig Runebergin syntymäpäivä lähestyy. Hän syntyi 5. helmikuuta 1804 Pietarsaaressa mutta teki elämäntyönsä Porvoossa runoilijana, toimittajana, opettajana ja pappina.
Suomenruotsalaisen, 1823–1896 eläneen, kirjallisuudesta ja taiteesta kiinnostuneen runoilijan, Emilie Björkstenin tahtoa ei noudatettu. Hän oli saanut ystävältään, kansallisrunolija Runebergiltä ainakin 26 kirjettä, joista yhdessä oli jopa lähettäjän hiussuortuva ja pisara verestään.
Vuonna 1846 kirjoitetusta Vårt land -runosta tuli sittemmin kansallislaulumme. Sen Runeberg lahjoitti Emilie Björkstenille kesäkuussa vuonna 1848. Emilie kirjoittaa eräässä kirjeessään leskeksi jääneelle Frederika Runebergille, että miehen hänelle kirjoitetut kirjeet on hänen kuoltuaan asetettava arkussa pään alle. Vastauskirjeessän Frederika tiedustelee, josko Emilie nukkuisi makeasti sellaisella päänaluksella?
Porvoon kujilla tiedettiin kertoa, että Emilie oli Johan Ludvigin rakastajatar. Vainajan tahtoa ei noudatettu, koska ne edelleen ovat SLS:n eli Svenska litteratursällskapetin arkistossa ja vuonna 1940 osin julkaistu ja luettavissa.
Syödään Runebergin torttuja ja pitäkää toivomuksista kiinni.
Raimo Aatos Oksanen