Toimelan kylässä tekee mieli leikkiä – Jokainen Hiekkalaatikot-yhteisötaideteoksen näyttelyvitriineistä kätkee sisälleen tarinan

0
Roope Ala-Äijälä ja Sandis Pelmanis näyttävät, mitä he ovat legoista rakentaneet Toimelan näyttelyvitriiniin.

Kulttuuriviikolle koottu yhteisötaideteos Hiekkalaatikot on ollut yleisön nähtävillä sunnuntaista asti. Vihtorinkadun ja Keskuskadun näyteikkunoissa sekä Laitilan kirjastossa on yhteensä 24 mustaa näyttelyvitriiniä, joita eri ryhmät, tahot tai yksilöt ovat tehneet.

Yksi hiekkalaatikoista koottiin Kappelimäen koulun Toimelassa, jossa koulua käyvät vaativaa erityistä tukea tarvitsevat koululaiset esikoululaisista yhdeksännen luokan oppilaisiin. Yhteensä oppilaita Toimelassa on 18.

Yhteisötaideteos piti koota nopealla aikataululla, joten Toimelassa hyödynnettiin oppilaiden aiemmin koulussa tekemiä huopataloja. Erinäköisistä ja -kokoisista taloista on rakennettu hauskannäköinen, värikäs maailma. Laatikon yläreunassa lukee teksti: ”Kova maailma, pehmeä koti.”

–Tässä on Toimelan kylä, missä jokaisella on oma tupa, kertovat erityisluokanopettajat Nina Virtanen ja Tuulia Toivola.

Tekijöiden saama ohjeistus oman hiekkalaatikon koristeluun antoi mahdollisuuksia moneen. Ohjeissa toivottiin näyttelyä, joka kertoo elämän kauneudesta, kirjavuudesta ja sävyistä. Tekijöitä pyydettiin pohtimaan muun muassa seuraavia kysymyksiä: Mistä haaveilemme, mitä odotamme, keitä me olemme ja minne olemme menossa. Mikä tuo elämäämme iloa ja onnea?

Toimelan opettajat keksivät idean sillasta. Sen laatikkoon rakensivat legomestarit Roope Ala-Äijälä ja Sandis Pelmanis.

Oliko siltaa vaikea rakentaa?

–Hyvän vaikea, vastasi yhdeksäsluokkalainen Roope.

–Ei, kommentoi puolestaan viidesluokkalainen Sandis.

Siltaa pojat rakensivat siten, että toinen aloitti toisesta reunasta ja toinen toisesta reunasta. Sillassa on monta porrasta ja useita tasoja. Nuoremmat oppilaat rakensivat Toimelan näyttelyvitriiniin Kätyrit-animaatiosta tuttuja hahmoja.

Roopen käsiala näkyy myös takaseinän muurissa. Hän laittaa kätensä laatikkoon ja korjaa sen suoraksi. Roope teki kylään myös parkkipaikan autoille.

Sandis esittelee etualalla olevaa rantaa, jonka siniselle pohjalaatalla hän laittoi puita. Sillan takana on Sandiksen rakentama hahmo, jota hän kutsuu tyypiksi.

Molemmat pojat kertovat tykkäävänsä legoilla rakentamisesta. Sandis rakentaa kotona legoista esimerkiksi hirviöitä.

Sillan edessä on allas. Opettajat miettivät, että voisiko siihen laittaa oikeaa vettä. Asia oli perjantaina haastattelun aikaan vielä avoin, joten kysymys jää yhteisötaideteokseen tutustuvien selvitettäväksi.

–Aurinko paistaa, huomio Roope.

Tosiaan Talolan kylän päällä on keltainen, suuri aurinko, joka loistaa valoa ja hyvää mieltä ympärilleen.

Roope ja Sandis pitivät kylän rakentamisesta. Siitä tuli niin hieno, että käsi sujahtaisi mielellään laatikon sisään uudestaan ja uudestaan. Toimelan väki saa onnitella itseään. Hiekkalaatikkoa ei voi kutsua kuin onnistuneeksi, kun siinä tekee mieli leikkiä.

Kun haastattelu on ohi, pääsevät Roope ja Sandis jatkamaan pelituntiaan. He menevät pelaamaan pingistä.

–Meillä toiminta on ikärajatonta eli omahenkisen kaverin voi löytää eri ikäisestä, kertovat opettajat.

Nina Virtasen mukaan oppilaat innostuvat tämäntyyppisistä projekteista.

–Täällä luovuus kukkii, Nina kertoo.

Toimelan väellä on aikomus käydä yhdessä tutustumassa yhteisötaideteokseen. Oman laatikon löytyminen herättää mitä todennäköisimmin aitoja riemun kiljahduksia.

Yhteisötaideteos Hiekkalaatikot on esillä Keskuskadulla Zerovanin, Osuuspankin ja Kustaa Hiekan lukutuvan ikkunoissa sekä torilla. Vihtorinkadulla töihin voi tutustua MLL Laitilan, Ugipoliksen ja Laitilan Kinon näyteikkunoissa. Lisäksi töitä, muun muassa Toimelassa tehty näyttelyvitriini, on esillä Laitilan kirjastossa.

JÄTÄ VASTAUS

Kirjoita kommenttisi!
Kirjoita nimesi tähän