“Toivottavasti Laitilaan tehdään myös panostuksia”–Tanja Raisto-Elolla takana ensimmäinen vuosi aluevaltuustossa

0
Tanja Raisto-Elo valittiin vuosi sitten Varsinais-Suomen aluevaltuustoon. Terveyskeskuksessa osastonhoitajana työskentelevä Raisto-Elo siirtyi itsekin 1.1.2023 hyvinvointialueen työntekijäksi.

Tammikuussa 2022 tehtiin historiaa, kun Suomi sai ensimmäiset hyvinvointialueiden valtuustot. Vaaleista alkaa pian olla vuosi aikaa, joten on paikallaan kysyä, millaiselta ensimmäinen vuosi on aluevaltuutetun silmin näyttänyt.

– Isoja asioita vuoden aikana on päätetty. Hyvinvointialueelle on perustettu organisaatio, tehty strategia, vahvistettu hallintosääntö ja ensi vuoden talousarviokin, Laitilasta ainoana aluevaltuustoon valittu Tanja Raisto-Elo (kesk.) luettelee.

– Mutta edessä on vielä esimerkiksi palvelustrategian teko, joka on iso kokonaisuus, hän jatkaa.

Palvelustrategiassa linjataan hyvinvointialueen tarjoamat palvelut ja esimerkiksi se, keiden kanssa tätä palveluvalikoimaa tuotetaan. Lisäksi palvelustrategiaan määritellään muun muassa pitkän ajan tavoitteet, jolloin nähdään, miten hyvinvointialueella vaikkapa palvelujen saavutettavuus ja saatavuus toteutuvat.

“Kunnissa ei ole tehty siinä määrin henkilöstölisäyksiä kuin olisi pitänyt. Töitä on tehty aivan liian pienillä resursseilla ja se kyllä kostautuu.”

SITÄ Raisto-Elo harmittelee, ettei aluehallitukseen saatu jäsentä Vakka-Suomesta.

– Se olisi ollut tärkeää, mutta yrityksistämme huolimatta näin ei tapahtunut. Hallitus on se hyvinvointialueen toimielin, jolla on ollut aivan valtava työmäärä, hän kuvaa.

Omaan 12-henkiseen keskustan valtuustoryhmäänsä ja sen yhteistyöhön Raisto-Elo on tyytyväinen.

– Yhteistyötä teemme erityisen paljon Uudenkaupungin ja Mynämäen valtuutettujen kanssa.

Joulukuussa aluevaltuusto sinetöi hyvinvointialueen vuoden 2023 talousarvion.

– Tämähän tapahtui nyt kuntien raamien pohjalta ja nähtäväksi jää, ovatko kunnat kovastikin alibudjetoineet omat sote-sektorinsa, hän huokaisee.

VIIME kuukausina sosiaali- ja terveydenhuollon ahdinko on ollut tapetilla, puhutaanpa sitten päivystysten ruuhkautumisesta tai vaikkapa hoitajavajeesta. Raisto-Elolla on asioihin sekä poliittinen näkökulma että sote-alan esihenkilön näkökulma:

– Minähän tosiaan istun ikään kuin kahdella jakkaralla ja siirryn itsekin työntekijänä hyvinvointialueelle. Esihenkilönä kannan huolta siitä, miten tämä siirtymä konkreettisesti tulee sujumaan.

Laitilan terveyskeskusosastolla osastonhoitajana työskentelevä Raisto-Elo huomauttaa, että sote-uudistuksen tuoma muutos on toisissa yksiköissä suurempi kuin toisissa.

– Esimerkiksi terveyskeskuksissa ja yleensäkin perusterveydenhuollossa muutos on iso, mutta sairaaloihin keskitetty erikoissairaanhoitohan pysyy pitkälti samana.

“Hän kritisoi viime vuosien toimintaa, jonka myötä hoitoa on keskitetty ja samalla on karsittu potilaspaikkoja.”

KUNTIEN toimet sote-uudistuksen kynnyksellä eivät kirvoita Raisto-Elolta aplodeja.

– Kunnissa ei ole tehty siinä määrin henkilöstölisäyksiä kuin olisi pitänyt. Töitä on tehty aivan liian pienillä resursseilla ja se kyllä kostautuu.

Henkilöstövajeen hän sanoo johtuvan osin hoitajapulasta johtuvista rekrytointiongelmista ja osin myös siitä, että rekrytointihalukkuutta ei ole ollut riittävästi.

– Omallakin osastollani on ollut vajausta, eikä lupaa lisärekrytointeihin ole tullut. Ei, vaikka olemme tehneet valtavan hyvää taloudellista tulosta ja käytännössä tasapainottaneet Laitilan terveyskeskuksen kokonaistulosta merkittävällä tavalla.

Valtio on maksanut kunnille myös reilusti koronatukia, joten niitä olisi voitu myös käyttää enemmän.

LAITILASSA on terveyskeskusosastolla toteutettu jo ylikunnallista toimintamallia, johon sote-uudistuksen myötä hyvinvointialueella siirrytään.

– Meillä on hoidettu valtavasti ulkopaikkakuntalaisia, esimerkiksi turkulaisia. Myös Uudessakaupungissa on tähän hyvät resurssit. Tämä on hyvinvointialueellakin pantu merkille, Raisto-Elo kertoo.

Hän kritisoi viime vuosina harjoitettua lyhytnäköistä toimintaa, jonka myötä hoitoa on keskitetty ja samalla on esimerkiksi karsittu potilaspaikkoja.

– Alueelliset erot ovat suuria. Esimerkiksi Turulla ei ole missään määrin riittävästi perusterveydenhuollon hoitopaikkoja eikä Tyksin päivystyksen ruuhkaa ole saatu Turun omiin terveyskeskuksiin purettua.

Raisto-Elo sanookin, että ensi vuoden alusta ei ole kuntien omia terveyskeskuksia, vaan hyvinvointialueen terveyskeskuksia.

– Nythän olemme voineet valita, otammeko vastaan ulkopaikkakuntalaisia potilaita Laitilan terveyskeskusosastolle. Mutta kyllä minulla on huoli, miten vuoden vaihteen jälkeen käy eli täyttyykö osastomme ulkopaikkakuntalaisista ja laitilalaisille osoitetaan paikka jostakin kauempaa.

Tänä vuonna 50 vuotta täyttänyt Tanja Raisto-Elo oli lähes 20 vuotta mukana Laitilan politiikassa niin valtuutettuna kuin esimerkiksi hallituksen ja valtuuston puheenjohtajana. Viime kuntavaaleissa hän ei kuitenkaan asettunut ehdolle.

ALUEVALTUUTETTU Raisto-Elo toivoo, että Laitilaan tehtäisiin myös panostuksia.

– Olen tyytyväinen, että hyvinvointialueen talousarvion investointisuunnitelmassa on maininta Laitilan uudesta vanhusten hoivayksiköstä.

Hänestä uudisrakennus pitäisi tehdä Kaukolankodin läheisyyteen, eikä nyt suunniteltuun paikkaan Valkojärven kentälle. Näin saataisiin hyödynnettyä esimerkiksi Kaukolankodin hyvin toimivaa keittiötä. Muitakin synenergiaetuja hän katsoo olevan.

– Tarvetta olisi esimerkiksi kuntouttavalle osastolle, jossa tehtäisiin geriatrista arviointia eli selvitettäisiin, pärjääkö ihminen kotona vai tarvitseeko hän enemmän tukea. Sellainen osasto voitaisiin hyvin perustaa Kaukolankotiin.

Laitilaan tarvittaisiin myös yhteisöllinen ikäihmisten asumisyksikkö, hän sanoo.

– Sellaista ei Laitilassa ole, vaikka tarvetta varmasti olisi. Tällainen yhteisöllinen asumisyksikkö tarjoaa tukipalveluita niille, jotka eivät tarvitse palveluja yöaikaan, vaan silloin riittää vaikkapa turvapuhelin. Sen olisi hyvä sijaita lähellä kaupungin keskustaa, koska asukkaat ovat niin hyväkuntoisia, että voivat hoitaa itse asioitaan.

VUONNA 2023 sote-palveluja käyttävien näkökulmasta harva asia muuttuu.

– Esimerkiksi palvelut löytyvät lähtökohtaisesti sieltä, mistä joulukuussakin. Ohjeena henkilökunnalle on ollut, että työtä tehdään kuten ennenkin, kunnes toisin ilmoitetaan, hän naurahtaa.

Kun haastattelua joulukuussa tehtiin, ennakoi Raisto-Elo loppuvuoden viimeisten vuorokausien kuluvan pitkälti työmaalla.

– Olen sanonut työkavereille, että varaan osastolta vuoden viimeiseksi viikonlopuksi yhden vuodepaikan itselleni, koska työtä on varmasti paljon ja haluan olla henkilökunnan tukena, hän naurahtaa.

Aluevaltuusto

  • On hyvinvointialueen ylin päättävä elin, joka vastaa hyvinvointialueen toiminnasta, hallinnosta ja taloudesta.
  • Valtuutetut ja varavaltuutetut valitaan aluevaaleissa nelivuotiskaudeksi. Ensimmäiset vaalit pidettiin tammikuussa 2022.
  • Päättää mm. hyvinvointialueen strategiasta sekä talousarviosta.
  • Hyvinvointialueen lakisääteisiä tehtäviä ovat sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestäminen.
  • Hyvinvointialueita on 21, lisäksi Helsingin kaupunki vastaa sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisestä alueellaan.
  • Laitila kuuluu Varsinais-Suomen hyvinvointialueeseen eli Varhaan.Lähde: sote-uudistus.fi

Tanja Raisto-Elo

Kuka? Varsinais-Suomen aluevaltuuston jäsen sekä hyvinvointialueen pelastuslautakunnan varapuheenjohtaja
Puolue? Keskusta
Ikä? 50
Muuta? Istui pitkään Laitilan kaupunginvaltuustossa, toiminut myös muun muassa valtuuston sekä hallituksen puheenjohtajana. Viime kuntavaaleissa ei asettunut ehdolle.