Kun sairaalatasoinen hoito järjestetään potilaalle kotiin, kulut ovat Oulun kokemusten mukaan pienemmät kuin jos heidät hoidettaisiin osastoilla tai laitoksissa. Vahva luottamus on myös siihen, että selvittäisiin pienemmällä määrällä hoitajia, sillä raskas laitoshoito vaatii täyden määrän henkilökuntaa.
Kotikäynnille tarvitaan osaava ammattilainen, usein hän on sairaanhoitaja. Esimerkkinä jalassa oleva ruusutulehdus, joka vaatii usein suoneen annettavan kerran päivässä antibioottihoidon. Sairaanhoito toimii pitkälti sairaanhoitajan varassa ja potilas tapaa lääkäriä harvemmin. Toki lääkärin tulee olla kotisairaalassakin nopeasti ja helposti tavoitettavissa.
Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueella (Pohde) ollaan pidemmällä kuin muualla Suomessa, sillä palveluita on siirretty sairaaloista ja laitoksista koteihin. Laitoshoidon ja sairaalahoidon paikkoja on puolitettu, akuuttihoidon paikkoja karsittu. Palvelut rakennettiin kotisairaalan ja tilannekeskuksen varaan. Mallissa asiakkaat pysyvät kodeissaan tai asumisyksiköissään ja kotisairaala liikkuu. Mallia ollaan jakamassa koko alueelle tämän vuoden aikana.
Suomalaiset voisivat saada sairaalahoitoa kotonaan paljon useammin kuin sitä vielä nykyään tarjotaan arvioi kotisairaalaan erikoistunut Itä-Suomen yliopiston professori Reino Pöyhiä (HS 5.2.23). Pöyhiän mukaan kotisairaalahoidon kustannusvaikutuksia ei ole Suomessa vielä kovin paljon tutkittu, mutta se jo tiedetään, että säästöt voivat olla mittavia osastohoitoon verrattuna.
Esimerkkinä hän mainitsee Helsingin yliopiston farmasian tiedekunnan tuoreessa vertailussa infuusiopumppuhoito potilaan kotona maksoi 40-70 prosenttia vähemmän kuin sairaalassa. Uudistumatta jääminen ei voi olla vaihtoehto, jos palvelut halutaan järjestää.
Nykyisen raskaan mallin pyörittämiseen eivät rahat riitä eivätkä hoitajat. Osastoja on jouduttu jo nyt sulkemaan kesäisin myös siksi, ettei ole tarpeeksi hoitajia lomakausina. Tulevaisuuden sairaaloita tarvittaneen kärjistäen etupäässä tehohoitoon, leikkaushoitoon ja synnytyksiä varten.
Kotisairaalankin suurin menoerä on henkilöstökulut. Tarkkoja lukuja kustannusvaikutuksista ei vielä ole saatavilla, mutta se jo tiedetään, kun sairaanhoitaja käy kerran vuorokaudessa potilaan kotona, henkilöstökulut ovat samaa luokkaa kuin hoitolaitoksessakin. Jos käyntejä on tätä vähemmän, kotisairaala on halvempi.
Tulevaisuudessa saattohoitoa voidaan siirtää enemmän kotisairaalahoitoon, sillä tutkimusten mukaan potilaat arvostavat kotiin tuotua saattohoitoa ja sairaanhoitoa. Kotiympäristö voisi olla vapauttava ja inhimillinen sairaalaympäristöön verrattuna. Ammattihoitajalle koti työympäristönä on tuo haasteita, sillä oman persoonan likoon laittaminen ilman työkavereita korostuu työn itsenäisyydestä johtuen.
Myös Varsinais-Suomen hyvinvointialueella tulee entisestään kehittää kotisairaalatoimintaa ja miettiä sen laajentamista koko alueelle. Tulevaisuutta tulee rakentaa fiksummin luopumalla turhista tiloista ja seinistä.
Riitta Karjalainen
Varsinais-Suomen hyvinvointialue, vara-aluevaltuutettu
Turun kaupunginvaltuutettu
Varsinais-Suomen Keskustan eduskuntavaaliehdokas