Laessaaren asemakaavan muutos ja laajennus on saanut kaupunginvaltuuston hyväksynnän. Vireille kaavatyö on tullut jo keväällä 2016, eikä se ole edennyt suunnitellussa tahdissa. Tekninen johtaja Mika Raula kertoi kaupunginvaltuuston kokouksessa, että suurin hidaste on ollut alueen vieressä sijaitsevan Kasitien muutostöiden viivästyminen.

– Laessaaren alueen suunnitteluun on vaikuttanut paljon Kasitien muutossuunnitelmat, mutta koska ne eivät ole edenneet, on Laessaarenkin kaavatyö viivästynyt.

Nyt Laitila siis alkaa toteuttaa Laessaaren alueen kehittämistä välittämättä siitä, missä aikataulussa Kasitie mahdollisesti myllerretään uuteen uskoon.

KASITIEN muutos- ja korjaushanke on kuitenkin jättänyt suunnitteluun jälkensä, ainakin paperille.

– Suunnitelmakuvissa näkyy kummallisuus eli se nykyisen Salontien linjaus, Raula sanoo ja viittaa siihen, että paperilla näkyy jo se, että Kasitien muutostöiden käynnistyessä muuttaa mitä ilmeisimmin luonnettaan myös nykyinen Salontie ja alueelle saadaan myös uusi Salontie.

Kuvien perusteella nimittäin uuden asuinalueen läpiajoliikenne pitkin nykyistä Salontietä kielletään. Uusi Salontie puolestaan rakennetaan Sirppujoen yli ja se kiertää uuden asuinalueen Sirppujoen puoleiselta reunalta ja yhtyy uuden asuinalueen jälkeen nykyiseen Salontiehen.

Raula kuitenkin korosti, että Salontien liikennejärjestelyt pysyvät ainakin toistaiseksi nykyisessä kuosissaan.

KAAVATYÖN tarkoituksena on ensinnäkin tarkistaa ja ajantasaistaa Laessaaren asuinalueen asemakaava sekä toisekseen suunnitella asuinalueelle laajennus. Myös Laessaaren hautausmaa sisällytetään asemakaavaan.

Laessaaren hautausmaan viereen muodostetaan uusi asuinalue, johon kaavoitetaan 24 hieman yli 1 000 neliömetrin suuruista omakotitonttia.

Alueen maasta iso osa oli yksityisessä omistuksessa, mutta kaupunki hankki viime vuonna tilusvaihdoilla Laessaaren hautausmaan tuntumasta pari hehtaaria maata.

TEKNINEN johtaja Mika Raula kertoi, että alueen kunnallistekniikan kilpailutus alkaa heti, kunhan valtuusto on Laessaaren asemakaavan muutos- ja laajennussuunnitelmat hyväksynyt. Koska ne maanantaina hyväksyttiin, kilpailutus alkanee siis vielä tässä kuussa.

Tonttien markkinoinnin on tarkoitus alkaa puolestaan kevät–kesällä.

– Tarkoitus on, että syksyllä meillä olisi jo myynnissä tontteja Laessaaren alueella, Raula kertoi aikataulusta.

Ennen tonttimyynnin käynnistämistä kaupunginvaltuuston päätettäväksi tulee kuitenkin vielä tonttien hinnat.

Monipuolisen tonttitarjonnan toivotaan tuovan uusia asukkaita

Laessaaren kehittämissuunnitelmien eteneminen otettiin valtuustossa tyytyväisenä vastaan.

– Hieno kuulla, että tämä etenee, avasi valtuutettu Tapio Kylä-Heiko (kesk.) keskustelun, mutta lisäsi toivovansa, että Laitilan kaltaisessa maalaismaisessa kaupungissa kaavoitettaisiin hieman väljempiä tontteja kuin Laessaareen nyt on suunniteltu.

– Se lisäisi viihtyisyyttä, hän perusteli

Oskari Pilppula (kesk.) puolestaan nosti esiin markkinoinnin merkityksen, mihin hän on aiemminkin kiinnittänyt huomiota.

– Laessaaren tonttien markkinointia voisi jo aloitella. Ovathan markkinointisuunnitelmat jo valmiina, hän kyseli.

Vastauksessaan kaupunginjohtaja Lauri Kattelus vakuutteli, että vaikka suunnitelmat eivät olekaan vielä valmiina, niin alueen markkinointiin tullaan panostamaan.

Seppo Rinne (Pro Vakka-Suomi) herätti keskustelua siitä, onko Laitilassa jo liikaakin tonttitarjontaa. Itse Laessaaren suunnitelmaa hän piti hienona ja hyvin tehtynä.

– Meillä on Laitilassa kohta noin 100 omakotitonttia, kun niitä on tulossa Laessaareen 24 ja Kotoharjuun noin 20 ja ennestäänkin on jonkin verran myymättä. Haja-asutusalueella on noin 30 tonttia, Rinne listasi ja piti määrää ylimitoitettuna Laitilan tarpeisiin.

– Tietääkseni viime vuonna taajama-alueelle on myönnetty vain yksi rakennuslupa ja koko Laitilaan noin 4–5, hän jatkoi.

Mika Kinnala (kesk.) pohti, että jos samaan aikaan rakennetaan useampia asuinalueita, niin niiden kunnallistekniikassa on paljon kiinni kaupungin pääomaa, jos alueille ei riitäkään rakentajia eli tonteille ostajia.

– Jos pitää paikkaansa, että tontteja on jopa noin 100, niin onhan siinä paljon markkinoitavaa ja myymistä.

Tekninen johtaja Mika Raula toppuutteli, ettei tontteja ole niin paljon, eikä esimerkiksi keskusteluun nousseille Ilvesvuoren–Matovuoren sekä Kodjalan alueille ole tulossa tontteja, ellei kysyntää näytä olevan.

Raula näkee monipuolisen tonttitarjonnan vetovoimatekijänä, jolla voidaan saada uusia asukkaita Laitilaan.

– Väkiluvun vähenemiselle täytyy yrittää jotain tehdä ja jos ei esimerkiksi tällä tavoin, niin millä keinoin sitten, hän kysyi.

Valtuuston puheenjohtaja Jukka Alkio (kesk.) katsoo, että tonttitarjonnan pitää olla monipuolista eli tarvitaan erikokoisia tontteja ja sekä haja-asutusalueelta kuin läheltä keskustaakin.

Seppo Lehtola (sd.) kiitteli hänkin Laessaaren kaavan olevan hyvin valmisteltu.

– Kaavan eteenpäin vieminen lisää alueen arvoa. Ja pidän tärkeänä, että meillä on eri puolilla ja eri kokoisia tontteja tarjolla.

Myös Kylä-Heiko korosti monipuolisen tonttitarjonnan tärkeyttä.

– Täytyyhän meidän yrittää tehdä jotain [vaikuttaa väkilukuun], eikä antaa sellaista signaalia, että meillä ei ole mitään tarjottavaa.

Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Kuusisto (kesk.) luonnehti Laitilan tonttireserviä jopa niukaksi.

– Jos ajatellaan, että väkiluku pitää saada nousuun, mutta meillä ei ole tontteja, niin ei niitä ihmisiäkään tule.

Laessaaren alue

• Laessaaren asuinalue on alkanut rakentua sotien jälkeen 1950-luvulla muutamilla asuintonteilla
• Varsinaiseksi asuinalueeksi se täydentyi 1970–1980-luvuilla vuonna 1975 vahvistetun rakennuskaavan myötä
• Salontien eteläpuolella sijaitseva Laessaaren hautausmaa sekä siunauskappeli otettiin käyttöön vuonna 1960
• Laessaaressa on omakotiasutusta, kaksi rivitaloa, maatilan talouskeskus ja pieni puistoalue
• Valtuusto hyväksyi Laessaaren asemakaavan muutoksen ja laajennuksen tällä viikolla
• Alueelle on tulossa 24 noin tuhannen neliömetrin suuruista omakotitonttia
• Uusi asuinalue sijaitsee kappelin läheisyydessä, Kasitieltä katsottuna sen takana
• Tavoitteena on saada Laessaaresta hyvät kevyen liikenteen yhteydet keskustaan