Laitilassa on viimeisen viiden vuoden aikana syntynyt 60–70 lasta, kun vuosina 1990–2017 ikäluokat olivat noin 80 lapsesta yli sataan.
Tilastokeskuksen ja Laitilan äitiysneuvolasta saadut luvut osoittavat, että syntyvyys on laskenut Laitilassa valtakunnallisen trendiä seuraten. Laitilan äitiysneuvolassa työskentelevä terveydenhoitaja Sari Seikola uskoo, että kyse on pysyvästä ilmiöstä.
– Laitilassa syntyvyys olisi todella alhainen, jos ei olisi maahanmuuttajia, hän sanoo.
Viime vuonna Laitilan äitiysneuvolassa hoidettiin 63 raskautta, joista maahanmuuttajaperheeseen syntyi 11 lasta eli ulkomaalaistaustaisten osuus syntyneistä oli noin 17 prosenttia. Edellisvuonna maahanmuuttajataustaisten vauvojen osuus oli vielä suurempi, noin 24 prosenttia. Laitilan äitiysneuvolan luvut syntyneistä lapsista eroavat hieman Tilastokeskuksen syntyvyysluvuista, koska neuvolassa voidaan hoitaa myös naapurikuntien äitejä.
Kulttuurien kirjo on rikas. Vuonna 2021 maahanmuuttajataustaisia äitejä asioi Laitilan äitiysneuvolassa kymmenestä eri kulttuurista: Nigeriasta, Ukrainasta, Latviasta, Virosta, Moldovasta, Puolasta, Romaniasta, Slovakiasta, Ghanasta ja Irakista.
Seikolan mukaan noin puolet maahanmuuttajataustaisista asiakkaista osaa englantia.
– Ei täällä pärjää ilman englantia.
Jos yhteistä kieltä ei ole, niin terveydenhoitajat käyttävät puhelimen avulla saatavaa tulkkia.
Seikola on työskennellyt Laitilan äitiysneuvolassa yli viisi vuotta ja lasten neuvolassa yli 20 vuotta.
– Kun tulin, ei ulkomaalaistaustaisia ollut ollenkaan. Maahanmuuttajien määrä on noussut ihan huimasti viimeisen kymmenen vuoden aikana.
Erilaisista kulttuureista tulevien asiakkaiden kanssa työskentely on Seikolasta elämän rikkautta.
Perhebarometri: Valtaosa suomalaisista haluaa ainakin kaksi lasta
Somalaisista 20–45-vuotiaista suurin osa pitää lapsilukuihanteenaan vähintään yhtä lasta. Noin 15 prosenttia ei toivo lapsia. Keskimäärin suomalainen toivoo noin kahta lasta. Tulokset käyvät ilmi Väestöliiton tuoreesta Perhebarometristä Kuka haluaa lapsia 2020-luvulla?
Väestöliitto on seurannut suomalaisten lastensaantia ja lastensaanti-ihanteita läpi 2000-luvun. Ihanteet lasten määrässä laskivat 2010-luvulla, jolloin Suomen syntyvyyskin laski voimakkaasti.
Tammikuussa julkaistun tutkimuksen mukaan nyt ihanteiden lasku on kuitenkin taittunut ja vakiintunut noin kahteen lapseen.
– Syntyvyyden lasku sen sijaan näyttää jatkuvan taas lyhyen elpymisen jälkeen. Ero lapsilukutoiveen ja toteutuneen lapsiluvun välillä on siis Suomessa kasvussa.
Perhebarometrin tulokset osoittavat, että ihanteissa on selkeitä eroja väestöryhmien välillä.
– Muun muassa kaupunkien ydinalueilla asuvat, matalasti koulutetut ja ilman parisuhdetta elävät toivovat keskimäärin muita vähemmän lapsia, kertoo Perhebarometrin ensimmäinen kirjoittaja Tiia Sorsa .
Perhebarometrin mukaan lasta toivovien tyypillisimpiä syitä lykätä lastensaantia tai jättää lapsi hankkimatta ovat sopivan kumppanin puute ja heikko taloudellinen tilanne.
Perhebarometrin mukaan myös huoli ilmastonmuutoksesta on yhteydessä matalampaan lapsilukuihanteeseen. Talouskriisit eivät olleet yhteydessä lapsilukuihanteisiin, mutta mitä huolestuneempi vastaaja oli taloudellisista kriiseistä, sitä vähemmän hän aikoi saada lapsia.
Pyhärantaan syntyi viime vuonna vain kymmenen vauvaa
Myös Pyhärannassa syntyvyys on laskenut. Vuosina 1990–2004 pyhärantalaiset ikäluokat olivat kahdestakymmenestä jopa yli kolmeenkymmeneen. Sen jälkeen kunnan syntyvyystilastot osoittavat pääosin alle 20 lapsen syntyvyyslukuja muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta.
Tilastokeskuksen mukaan viime vuonna Pyhärantaan syntyi vain kymmenen vauvaa, mikä on tarkasteltavana olleista vuosista matalimman syntyvyyden vuosi.