– On joitain nuoria, jotka eivät vielä tiedä, ja lisäksi voi tulla viime hetkellä mielensä muuttaneita, Varppeen koulun oppilaanohjaaja Merja Rautarinta kertoo.
Varppeen koulun ysiluokkalaisista noin 45 prosenttia suunnittelee lukioon menoa ja loput tähtäävät ammatillisiin opintoihin. Valtakunnallisesti suunnilleen puolet valitsevat lukion ja puolet ammatilliset opinnot.
– Lukion valinneiden määrä on ollut Laitilassa useimmiten alhaisempi kuin maan keskiarvo. Joskus Laitilassa on ollut niinkin, että yli puolet on mennyt lukioon, mutta tällaiset vuodet ovat olleet harvinaisia.
Suurin osa lukioon hakeneista on laittanut Laitilan lukion ensimmäiseksi valinnaksi. Tänä vuonna vain kourallinen opiskelijoitaon hakemassalukio-opintoihin muualle. Usein muualle lähdön syynä on se, että nuori haluaa johonkin erityistehtävän saaneeseen oppilaitokseen kuten urheilulukioon.
Myös asuinpaikka vaikuttaa lukion valintaan.
– Meillä on muutamia pyhärantalaisia oppilaita, ja heille luontevampi suunta voi olla Rauma.
Ammatillisista oppilaitoksista laitilalaisnuoret valitsevat useimmiten Novidan Uudenkaupungin yksikön.
– Vaikka Laitilassa on Winnova, siellä on aika vähän perustutkintoja. Siellä on tällä hetkellä turvallisuusala, kone- ja tuotantotekniikka sekä tutkintoon valmistava koulutus.
Nuorten kiinnostus eri aloihin jakautuu hyvin tasaisesti lukuun ottamatta kahta alaa, jotka nousevat nuorten toiveissa esiin.
– Tänä vuonna näyttää, että logistiikka-ala kiinnostaa ja sieltä erityisesti kuljettajapuoli. Toinen ala, joka nousee esiin, on sähkö- ja automaatioala.
Uusi oppivelvollisuuslaki astui voimaan toissa vuonna. Se ei ole juurikaan vaikuttanut Laitilan ysiluokkalaisten tilanteeseen, sillä jo ennen lain voimaantuloa käytännössä kaikki nuoret jatkoivat opintoja toisella asteella.
Lain voimaantulo on kuitenkin laajentanut velvollisuutta seurata, että jokainen nuori saa syksyksi opiskelupaikan.
– Jo ennen oppivelvollisuuden laajentumista meillä on ollut kesäohjausta, mutta nyt se korostuu. Kesäkuussa tulee tieto, mihin kukakin on päässyt ja elokuussa on tietty päivä, johon mennessä pitää huolehtia, että kaikilla on joku opiskelupaikka.
Päätös jatko-opinnoista on murrosikäiselle nuorelle suuri. Rautarinnan tehtävänä on helpottaasen tekemistä. Useinhän aloittaa kysymällä,mikä koulussa on ollut kiinnostavaa ja mikä ei.
– Kysyn myös muista kiinnostuksen kohteista sekä tietenkin sitä, mitä nuori itse ajattelee jatko-opinnoista. Näiden pohjalta voidaan tutkia vaihtoehtoja tarkemmin.
Valintaa helpottavat myös erilaiset tutustumispäivät, joihin ysiluokkalaiset pääsevät. Novidassa on järjestetty ysiluokkalaisille tutustumispäiviä, jolloin ysiluokkalaiset ovat päässeet yhdeksi päiväksi tutustumaan heitä kiinnostavaan alaan.
Lisäksi tutustumisretkiä on tehty isompien ryhmien kesken. Varppeen koulusta on käyty tutustumassa oman paikkakunnan lukioon, Winnovan Laitilan yksikköön sekä Uudenkaupungin Novidaan, jossa ysiluokkalaisille oli järjestetty koko päiväksi ohjelmaa. Kiinnostuneista kootulle pienemmälle porukalle järjestettiin lisäksi käynti Winnovan Rauman yksikössä, ja jotkut nuoret ovat vierailleet myös kauempana, esimerkiksi turkulaisissa oppilaitoksissa.
Rautarinta kertoo, että tutustumiskäynneillä on iso merkitys valintoja tehtäessä.
– Tutustumiset helpottavat valintaa ja vähentävät jännitystä, kun on käynyt paikan päällä. On tärkeää nähdä omin silmin opiskelupaikka ja päästä kokemaan siellä vallitseva ilmapiiri.
Monille ison valinnan tekeminen murrosiässä on haastavaa.Rautarinta kertoo, etteivät kaikki ole suinkaan siihen valmiita päättämään.
– Nuorella voi olla elämässään muitakin haasteita, jolloin on vaikea tehdä tällainen suht iso päätös.
Rautarinta muistuttaa, että jos opintojen alkuvaiheessa huomaakin, ettei ala olekaan oikea niin usein sitä voi jatkuvan haun kautta muuttaa.
Ja mikäli nuori ei tiedä, mitä haluaa, yksi vaihtoehto ovat vuoden mittainen tutkintoon valmistavat koulutus eli tuva.
– Tuva-koulutuksessa nuori pääsee kokeilemaan eri aloja ja esimerkiksi parantaa päästötodistuksensa arvosanoja.
Rautarinta on myös korostanut nuorille, ettei yhdeksännellä luokalla tehdyn päätöksen tarvitse olla lopullinen.
– Tämä on ensimmäinen kerta, jolloin asiasta päätetään, mutta suuntaa voi vielä muuttaa.
Osa nuorista pohtii jo yhdeksännellä luokalla sitä, mitä he aikovat tehdä toisen asteen jälkeen. Lukiota aloittavien onjossain määrinvälttämätöntäkin miettiä, sillä jo ensimmäisenä vuonna tehdyt valinnat ovat tärkeitä nyt kun ylioppilaskirjoitusten arvosanojen merkitystä jatko-opintoihin pääsemisessä on lisätty.
Ylioppilaskirjoitusten arvosanojen pisteytysmallia ollaan tosin muuttamassa siten, että uusi pisteytysmalli otetaan käyttöön vuonna 2026. Tämä tarkoittaa sitä, että tällä hetkellä yhdeksännellä luokalla olevat ovat ensimmäinen ikäluokka, jota muutos koskee.
Tällä hetkellä voimassaolevaa mallia on arvosteltu siitä, että se painottaa matemaattisia aineita. Uuden mallin sisältö tulee julki kesällä 2023.
– On hyvä, että malli julkaistaan näin ajoissa, koska se vaikuttaa lukion kurssivalintoihin.
Usein ajatellaan, että lukio avaa ovet korkeakouluihin ja ammatillisesta koulutuksesta mennään nopeasti töihin. Nykyään väylä korkeakouluihin on auki myös ammatillisiin opintoihin hakeutuvalle.
Sekä Novidassa että Winnovassa on mahdollista valita väyläopintoja, jotka tarjoavat mahdollisuuden jatkaa ammattikorkeakoulussa.
– Kun valitsee väyläopinnot perustutkinnon toisena vuonna, saa mahdollisuuden opintoja ammattikorkeakoulussa. Monet nuoret suunnittelevat jatkavansa opintoja ammattikorkeakoulussa, kun menevät ammatilliseen koulutukseen.
Onni hakee lukioon ja Nooraa kiinnostavat lähihoitajaopinnot
Onni Viherjälaakso on hakenut peruskoulun jälkeen Laitilan lukioon, koska hän kokee pärjäväänsä koulussa hyvin.
Viherjälaakso harkitsi myös urheilulukioon hakeutumista, mutta lopulta kotipaikkakunnan lukio oli helppo valinta.
– Harrastan salibandya Raumalla. Jos olisin mennyt urheilulukioon, minun olisi pitänyt vaihtaa seuraa, Viherjälaakso kertoo.
Lukion jälkeisiäkin opintoja Viherjälaakso on jo hieman ehtinyt miettiä. Häntä kiinnostaisi opiskeleminen merirajavartijaksi.
Noora Lahdenranta on hakenut Rauman Winnovaan opiskelemaan sosiaali- ja terveysalan perustutkintoa. Hän tähtää lähihoitajaksi.
– Olin kesätöissä Attendolla ja innostus lähti siitä, hän kertoo.
Valmistumisen jälkeen Lahdenrantaa kiinnostaisi työskenteleminen esimerkiksi vanhainkodissa tai Tyksissä.
Suurin osa lukioon pyrkivistä on tyttöjä
Helsingin Sanomat uutisoi ( HS 12.2. ), että Helsingin lukioissa vain kolmannes opiskelijoista on poikia.
Tyttöjen määrä korostuu myös Laitilassa. Esimerkiksi nyt yhdeksännellä luokalla olevista lukioon hakeutuvista laitilalaisnuorista noin 60 prosenttia on tyttöjä. Tyttöjen osuutta lukioon menijöistä korostaa entisestään se, että poikia on ikäluokassa enemmän.
Mitään yksittäistä syytä ilmiöille ei ole tiedossa.
– Tähän voi vaikuttaa yleinen koulussa viihtyminen ja opiskelumotivaatio, joka saattaa pojilla olla huonompi kuin tytöillä, oppilaanohjaaja Merja Rautarinta pohtii.