Kuuntelen podcastia samalla, kun kävelen koulusta kotiin. Näen metsätiellä roskan ja kerään sen.
Kuljetan roskan parin metrin päässä olevaan roskikseen metsätien päässä. Näen roskiksen vieressä uuden roskan ja poimin senkin roskikseen.
Mietin jatkaessani matkaa, miksi ihmiset tekevät näin luonnolle. Luonto antaa meille kaikkea kaunista, mutta me sotkemme sen roskilla. Onko mielestäsi hyvä, että me ihmiset saastutamme maailmaa?
Oletko koskaan nähnyt kävellessäsi katua, jossa ei ole tupakantumppeja tai muita roskia? Vaikka roskikset ja jäteastiat on keksitty, silti suurin osa ei käytä niitä.
Ihmiset roskaavat luontoa koko ajan enemmän ja enemmän heittämällä roskia maahan. Luonto ja meri alkavat saastua, ja kasveja kuolee. Kasvien lisäksi roskat ovat haitallisia myös eläimille ja ihmisille.
Ajattelepa, nyt tälläkin hetkellä merellä ajelehtii kuuden Ranskan kokoinen roskalautta. Meri on täynnä roskia, ja erityisesti muoviroskat ovat eläimille hyvin vaarallisia. Ne voivat takertua ja tukehtua isokokoisiin muoveihin.
Pienemmät muovinpalat päätyvät lintujen ja kalojen ruoansulatukseen, ja mikromuovia on löydetty jopa merenpohjan eliöistä ja arktisten lintujen munista. Lisää tietoa tästä aiheesta löytyy WWF:n sivuilta.
Jokainen voisi itse miettiä, mitä voisi tehdä, jotta luontoa säästyisi. Jokainen voisi vaikka matkallaan koulusta kotiin kerätä pari roskaa ja viedä ne roskikseen. Sekin auttaisi jo paljon luontoa.
Villina Laine
Mielipidekirjoitus on kirjoitettu äidinkielen tunnilla Varppeen koulussa.