Alueen omistaa Metsähallitus, jonka kanssa kunnan on kaavaprosessin aikana tarkoitus keskustella siitä, millaiseen käyttöön alue halutaan ottaa. Alueella on jo yksi luontopolku, Hierkonpolku, joka on ollut todella suosittu retkeilykohde.
– Se, mitä omistaja haluaa alueella tehdä, selviää kaavatyön aikana, Pyhärannan rakennustarkastaja Olli Lahtonen kertoo.
Entisellä puolustusvoimien alueella olevat kiinteistöt eivät näy tämänhetkisessä kaavassa. Kiinteistöt omisti Senaattikiinteistöt, joka on myynyt ne yksityisille omistajille. Osa rakennuksista on esimerkiksi vakituisessa asumiskäytössä. Alueella on myös rivitalo, joka puuttuu voimassaolevasta kaavasta.
– Jos alueelle haluttaisiin uudisrakentamista niin se, että kaavassa lukee Puolustusvoimien alue, hankaloittaa asioita. Kaavatyön aikana tämäkin saadaan ajan tasalle.
Pyhärannan rantayleiskaavan aluella olevien loma-asuntojen rakentamisoikeutta halutaan kaavatyön myötä nostaa, silloin kun rakennuspaikan olosuhteet sen sallivat. Lahtosen mukaan kunta on myöntänyt jo noin 100 poikkeamislupaa alueen loma-asuntojen rakennusoikeuden kasvattamiselle. Kaava ei siis kaikilta osin ole ajantasainen.
Lahtonen huomauttaa, että loma-asuntojen käyttö on muuttunut. Enää mökillä ei vierailla vain kesäisin vaan se palvelee ympäri vuoden.
– Toiset haluavat muuttaa loma-asunnon vakituiseen asumiskäyttöön, hän sanoo.
Vuonna 2009 Suomessa kartoitettiin valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt. Pyhärannan rantakylien alueelta löytyi kolme tällaista kohdetta. Yksi on Pyhärannan kirkon ympäristö ja kaksi muuta löytyvät Ylikylästä ja Rihtniemestä. Nämäkin on tarkoitus merkitä uusittavaan rantayleiskaavaan.
– Muutamia virheitäkin vanhassa kaavassa on. Joillekin alueille on voitu merkitä vain saunan rakennusoikeus, vaikka paikalle on myönnetty rakennuslupa loma-asunnolle.
Uusia vakituisten asuntojen tai loma-asuntojen rakennuspaikkoja kaavassa ei lähdetä tarkoituksellisesti etsimään.
– Pyhärannan rannat ovat täyteen rakennettuja. Rakennuspaikat on edellisen kaavanteon yhteydessä käyty aika tarkkaan läpi.
Tämä ei tarkoita sitä, etteikö uusia rakennuspaikkoja voisi prosessin aikana syntyä. Toisaalta rakennuspaikkoja voi myös kaavan uusimisen myötä poistua, jos maanomistaja näin toivoo.
Kaavaprosessin aikana alueella asuvilla maanomistajilla on mahdollisuus tuoda esiin omia huomioitaan ja korjausehdotuksiaan. Lahtonen kehottaa seuraamaan prosessin etenemistä kunnan verkkosivujen kautta. Sivuille suunnitellaan myös lomaketta, jonka kautta huomautusten jättäminen olisi helppoa.
– Maanomistajilla on omia näkemyksiä kaavasta. Onko se aikoinaan tehty oikein? Onko kaavassa jotain, mitä he haluavat muuttaa tai korjata? Näihin asioihin otetaan kaavatyön aikana kantaa.
Edellinen kaavaprosessin hyväksymisvaihe kesti useita vuosia. Vaikka rantayleiskaavan hyväksymisvaihe ei tällä kertaa kestäisikään yhtä kauan, mikään nopea prosessi se ei ole. Tämänhetkisen aikataulun mukaisesti kaavaehdotuksen odotetaan valmistuvan kesään 2024 mennessä.
Kunnanhallitus käsitteli asiaa tammikuun lopussa ja asetti osallistumis- ja arviointisuunnitelman esille. Suunnitelmassa tuodaan esiin kaavahankkeen keskeiset lähtökohdat ja tavoitteet. Lisäksi kunta pyytää suunnitelmasta tarvittavat viranomaislausunnot. Lausuntoja pyydetään muun muassa Varsinais-Suomen Ely-keskukselta sekä puolustusvoimilta.
Rantayleiskaava pähkinänkuoressa
Tavoitteena on tarkistaa ja korjata noin 15 vuotta sitten laadittu kaava vastaamaan nykyisiä lainsäädäntöjä ja tarpeita.
Rakennuspaikkoja ei lisätä, mutta voimassa olevassa kaavassa olevat mahdolliset selvät mitoitusvirheet tarkistetaan, jos sellaisia havaitaan.
Kaavatyön aikana selvitetään suunnittelualueella sijaistevien Puolustusvoimien alueiden käyttötarkoitukset tulevaisuudessa.
Lähde: Rantayleiskaavan osallistamis- ja arviointisuunnitelma