Perjantaiaamuna hyötyjätteen keräyspisteellä Laitilan keskustassa käy ajoittainen kuhina, kun kierrätykseen tuodaan muun muassa muovi-, paperi- ja pahvijätettä.

Tilastokeskuksen mukaan Suomessa erilliskerätään hieman alle puolet kaikesta syntyvästä yhdyskuntajätteestä. Uusiokäyttöön joko materiaalina tai kompostoituna suomalaisten yhdyskuntajätteestä päätyy reilu 40 prosenttia, energiana yhdyskuntajätteestä hyödynnetään reilu puolet ja kaatopaikalle tai poltettavaksi päätyy noin prosentti.

Vuonna 2019 Suomessa käsiteltiin kaikkiaan yli kolme miljoonaa tonnia yhdyskuntajätettä.

EU:n asettamien tavoitteiden mukaan kierrätysastetta halutaan nykyisestä nostaa. Tällä hetkellä kierrättäminen vaihtelee EU-maiden välillä valtavasti: kun Saksassa reilut puolet jätteestä kierrätetään, jää kierrätysaste esimerkiksi Turkissa alle 12 prosentin.

Keskimääräinen kierrätysaste EU-maissa on 47 prosenttia, mutta luku aiotaan hilata vähintään 55 prosenttiin vuoteen 2025 mennessä ja kymmenen vuotta myöhemmin yhdyskuntajätteen kierrätysasteen pitäisi olla jo 65 prosenttia.

Tavoitetta kohti kurkotellaan kylä, kaupunki ja maa kerrallaan.

Puhe esimerkiksi kierrättämisen tärkeydestä, vastuullisemmasta kuluttamisesta tai vaikkapa hävikkiruuan vähentämisestä on noussut aivan uusille kierroksille viime vuosina. Samalla on luotu kierrättämiselle otollisempia olosuhteita ja tiukempia vaatimuksia.

“Uusiokäyttöön joko materiaalina tai kompostoituna suomalaisten yhdyskuntajätteestä päätyy reilu 40 prosenttia.”

NYT SUOMESSA on kohdistettu katseet esimerkiksi kotitalouksissa syntyvään biojätteeseen, jonka keräys on tulossa jätelain mukaan pakolliseksi yli 10 000 asukkaan taajamassa viimeistään kesällä 2024.

Kunta voi kuitenkin määrätä biojätekeräyksestä pienemmissä taajamissa ja haja-asutusalueella. Laitilan jätehuoltomääräyksen mukaan taajama-alueella asuvien biojäte tulee kerätä sellaisilla kiinteistöillä, joissa on vähintään kymmenen huoneistoa. Keräysvelvoitteen voi hoitaa myös niin, että kiinteistön biojätteet kompostoidaan kiinteistöllä.

Uusi vaatimus on sekin, että vuoden alusta lähtien kaikilla biojätettä kompostoivilla on velvoite tehdä ilmoitus kunnan jätehuoltoviranomaiselle. Samoin ilmoitus on tehtävä, mikäli kompostointi kiinteistöllä loppuu.

Kompostointi-ilmoituslomake löytyy Laitilan kaupungin kotisivulta osoitteesta www.laitila.fi/palvelut/asumispalvelut/jatehuolto ja sivulta löytyvät ohjeet sen toimittamiseen jätehuoltoviranomaiselle.

“Ainakin nyt alkuun tekstiilijätteen keräys tapahtuu Helistölän jäteasemalla.”

VUODEN vaihteessa kunnille on tullut velvoite järjestää kuluttajilta syntyvän tekstiilijätteen keräys ja käsittely. Laitilassa kuluttajilta syntyvän tekstiilijätteen keräys alkaa tällä viikolla.

– Ainakin nyt alkuun keräys tapahtuu Helistölän jäteasemalla, myöhemmin ehkä kierrätyskeskuksessa, kertoo Jätehuolto M Helistölän toimitusjohtaja Jarno Helistölä.

Jätehuolto Helistölä hoitaa kaupungin järjestämisvastuuseen kuuluvia jätteitä Laitilassa.

Helistölä kertoo kunnilla olevan erilaisia ratkaisuja tekstiilijätteen keräykseen.

– Esimerkiksi Raumalla on parhaillaan kilpailutus käynnissä ja siellä suunnitellaan tekstiilijätteen keräystä muiden kierrätyspisteiden yhteyteen.

Ajatuksena on ehkä helppous: samalla, kun vie kierrätykseen pahvit ja muovit, voi viedä tekstiilijätteenkin.

– Laitilassa tekstiilijätettä otetaan kuitenkin valvotusti vastaan, sillä mitä tahansa tekstiiliä ei oteta vastaan.

Helistölä muistuttaa, että kaupunki voi toki lisätä myöhemmin keräyspisteitä, mikäli se koetaan tarpeelliseksi.

TEKSTIILIJÄTTEEN keräyspisteelle ei kuitenkaan voi viedä mitä tahansa tekstiiliä, Helistölä linjaa ja sanoo, että kierrätykseen otetaan vaatejätettä.

– Kierrätykseen ei siis sovi esimerkiksi vuodevaatteet eivätkä verhot. Lisäksi kierrätykseen voi tuoda vain kuivaa ja puhdasta tekstiiliä, joka on mieluiten pakattuna tiiviisti muoviin, vaikkapa jätesäkkiin. Näin tekstiili ei pääse kostumaan eikä homehtumaan.

Turun kupeessa Paimiossa on toimintansa aloittanut ensimmäinen poistotekstiiliä laajamittaisesti kierrätyskuiduksi jalostava poistotekstiilien kiertotalouslaitos. Laitoksessa hyödynnetään sekä yritysten että kotitalouksien poistotekstiiliä, jota käsittelee Lounais-Suomen Jätehuolto Oy.

– Tekstiilijätteen kierrätysvelvoitteen taustalla on varmaan ajatus siitä, että vaikka sitä vielä voidaan vain rajallisesti käsitellä, niin keräyslogistiikka laitetaan nyt ensin hyvälle mallille, Helistölä arvelee.

Kierrätyspisteellä kävi perjantaina tasainen kuhina – “Muovin kierrätys on vaikeinta”

Marketin viereisellä kierrätyspisteellä on ajoittain kuhinaa, kun keräysastioihin tuodaan kierrätykseen kelpaavaa jätettä. Monella on mukanaan kartonkijätettä, säilyketölkkejä, ja lasinkeräysastiastakin kuuluu tasaisesti kilinää, kun sinne pudotellaan lasipurkkeja.

Yksi perjantaiaamuna kierrätyspisteellä poikennut on laitilalainen Arja Tuuna, joka käy kierrätyspisteellä tavallisesti kahdesti viikossa ja samalla hän hoitaa viereisessä kaupassa ruokaostokset.

– Meidän omassa taloyhtiössä on myös kierrätysastioita, mutta esimerkiksi muovinkeräystä ei ole, joten muovit tuon tänne kaupan vieressä olevalle kierrätyspisteelle, hän kertoo.

Tällä kertaa hänellä on muovijätteen lisäksi mukanaan reilu satsi myös kartonkia.

– Yleensä tulen kävellen, mutta nyt tulin autolla, koska toin keräykseen isoja pahvilaatikoita, hän selvittää ja osoittaa takapenkillä olevia litistettyjä laatikoita.

“kierrätettävää jätettä syntyy kahdenkin henkilön taloudessa yllättävän paljon.”

TUUNA kiittelee kierrättämisen olevan Laitilassa helpohkoa, ja pääsääntöisesti keräyspisteillä on siistiä.

– Joskus on jätetty tavaraa, joka tänne ei ollenkaan kuuluu, hän harmittelee.

Kierrätyksen hankaluus liittyy lähinnä kodin säilytysratkaisuihin.

– Kyllä kierrätettävää jätettä syntyy kahdenkin henkilön taloudessa yllättävän paljon. Ja kun tilaa on kotona suhteellisen vähän, niin on siinä omat hankaluutensa. Talvella voi onneksi hyödyntää parveketta, kun ei ole kärpäsiä tai ötököitä. Ja olen minä oppinut myös pakkaamaan esimerkiksi kartonkijätettä pienempään tilaan, hän naurahtaa.

“Muovijätteen kierrätys on ehdottomasti kaikkein vaikeinta, sillä välillä on vaikea tietää, mikä kuuluu keräyslaatikkoon ja mikä ei.”

MYÖS Atri Elo poikkesi tuomaan kierrätettävää jätettä perjantaina. Tuunan tavoin hänkin yhdistää viikottain kauppakäynnin ja kierrätyspisteellä käynnin.

– Yleensä käyn kerran viikossa tuomassa kierrätykseen tavaraa.

Tällä kertaa hänellä on mukanaan paperia, metallipurkkeja ja muovia.

– Muovijätteen kierrätys on ehdottomasti kaikkein vaikeinta, sillä välillä on vaikea tietää, mikä kuuluu keräyslaatikkoon ja mikä ei, hän harmittelee.

Elosta kierrättäminen on vaivatonta ja hän kiittelee, että ainakin hänen käyttämillään kierrätyspisteillä on vaivaton asioida ja pääsääntöisesti siistiäkin.

– Jossain vaiheessa tuo muovinkeräysastia oli usein täynnä ja siitä tuli vähän epäsiisteyttä, mutta mielestäni viime aikoina tällaista ei ole ollut.

Kierrätys Laitilassa

• Laitilassa on kaksi isoa hyötyjätteen keräyspistettä, sekä K-supermarketin että S-marketin välittömässä läheisyydessä
• Kartta kaupungin alueen hyötyjätepisteistä löytyy osoitteesta www.laitila.fi/palvelut/asumispalvelut/jatehuolto
• Laitilassa Jätehuolto M. Helistölä Oy hoitaa kaupungin järjestämisvastuuseen kuuluvia jätteitä
• Laitilan jätehuoltoviranomainen on tekninen valiokunta
• Jätelain valvonnasta puolestaan vastaa ympäristönsuojeluviranomainen