Pekka Kuusisto
Viime viikkoina on kotimaakuntamme keskeisiä vaikuttajia suorastaan kuohuttanut keskustelu Turun tunnin junasta. Nopea raideyhteys maakuntamme pääkaupungista maamme pääkaupunkiin on kuulunut viimeiset kymmenen vuotta niin sanottuihin maakuntamme kärkihankkeisiin, jolla on ollut voimakas edunvalvontatyö takanaan. Viime viikon alussa maamme ikiaikainen pahanilmanlintu, valtakunnan rahakirstua vartioiva valtiovarainministeriö, kaatoi kuitenkin kylmää vettä tunnin junanlähettäjien niskaan toteamalla, että hanke on kallis, kannattamaton ja ympäristölle vahingollinen.
Eikä se sitten ollut edes tunnin juna, vaan puolentoista tunnin. Noin ehkä hieman raiteita suoristaen todettuna. Ja tämä selvitys sitten tietysti kiiruhdettiin tyrmäämään toteamalla, että väärin selvitetty, liian kapea-alaisesti ja faktatkin pielessä.
Näistä selvityksistä voi tietysti jokainen etsiä itselleen sopivat faktat, olla lähtökohdista eri mieltä, toki myös johtopäätöksistä, ja se olkoon meidän kaikkien oikeutemme. Kuitenkin on paikallaan muistaa, että aivan kaikkeen hyvään ja auvoisaan ei varmastikaan tulevaisuudessa ole varaa, kuten tasavaltamme presidenttikin taannoin muistutti.
Helposti ainakin me maakunnan takametsien henkilöt näemme miljardien ratahankkeet pohjattomina kaivoina, jonne sitten uppoavat viimeisetkin varat perusväylänpidosta. Enkä toki ole tälläkään hetkellä kuullut aivan varauksetonta ylistystä niiden nykyisestä kunnosta.
Itse näkisin, että sikäli mikäli me jonain päivän nousemme Turusta sen huippunopean junan kyytiin, pitää maakunnan paikallisliikenne teineen ja junineen olla kehittynyt merkittävästi nykyistä kattavammaksi ja toimivammaksi. Sellaiseksi jossa eripuolilta maakuntaa on sujuvat syöttöyhteydet tunnin junan lähtöseisakkeelle. Tällöin junan voitaisiin sanoa hyödyttävän koko maakuntaamme.
Mutta luottakaamme siihen, että kuten monesta suusta on todettu, seuraava maan hallitus sitten ratkaisee viisaudessaan ovatko suuret ratahankkeet maallemme siunaus vai vitsaus. Ja miten ne sitten sopeutuvat siihen paljon puhuttuun valtiontalouden sopeuttamisen tarpeeseen, johon myös yksi ja toinen on ennättänyt kannustaa. Meidän seutukuntien matri- ja patriarkkojen saarnattavaksi taitaa kuitenkin edelleen jäädä se, että perustienpitoon löytyy panostusta ja että myös ne paikallisjunat joskus nousisivat raiteilleen.
Ja miten se otsikossa mainittu minuutin vessa liittyi tähän kaikkeen. Eräs aateveljeni totesi taannoin, että kun miettii tunnin junan tuomaa matka-ajan säästöä suhteessa siihen, miten usein ihminen istuu junassa, olisi vielä huomattavasti tehokkaampaa kehitellä minuutin vessa. Siinä sitä vasta aikasäästöä syntyisikin.
Kirjoittaja on Laitilan kaupunginhallituksen puheenjohtaja.