Väkivaltarikosten määrässä kasvua – Laitilassa etenkin yleisillä paikoilla tapahtuneet pahoinpitelyt lisääntyivät

0
Väkivalta on lisääntynyt julkisilla paikoilla niin Laitilassa kuin koko Varsinais-Suomessa. Kuvituskuva.

Lounais-Suomen poliisin viime vuoden tilastoista selviää, että väkivaltarikosten määrä Laitilassa on kasvanut selvästi. Vuonna 2021 Laitilassa tehtiin 28 väkivaltarikosta ja viime vuonna määrä oli liki tuplaantunut eli väkivaltaisia rikoksia oli 54.

Väkivaltarikostilastoissa korostuvat etenkin yleisellä paikalla tehdyt pahoinpitelyt, joita oli Laitilassa viime vuonna 21. Vuonna 2021 yleisellä paikalla oli viisi pahoinpitelyä, joten määrä on kasvanut selvästi. Myös yksityisillä paikoilla tehdyt pahoinpitelyt ovat lisääntyneet.

Laitila ei ole ilmiön kanssa yksin. Lounais-Suomen poliisi järjesti keskiviikkona tiedotustilaisuuden, jossa kerrottiin etenkin yleisillä paikoilla tehtyjen pahoinpitelyjen lisääntyneen koko maakunnassa noin 31 prosenttia.

Poliisipäällikkö Risto Lammin mukaan yleisillä paikoilla tehdyt pahoinpitelyt lisääntyivät viime vuoden aikana ja poliisi reagoi ilmiöön viime syksynä lisäämällä poliisin näkyvyyttä julkisilla paikoilla.

– Häiriöalttiissa kohdissa meidän näkyytemme on ollut huomattavan suuri. Tämä työ jatkuu myös kuluvana vuonna, Lammi lisää.

Lammi kertoo myös, että poliisi seuraa valvonnan vaikutusta häiriö- ja valvontaindeksien avulla, ja näiden mittareiden mukaan häiriöiden määrään on valvonnan lisäämiselle pystytty vaikuttamaan.

Lammin mukaan poliisi on huolissaan etenkin nuorten väkivaltaisesta käyttäytymisestä. Apulaispoliisipäällikkö Maria Hoikkalan mukaan se leimasi koko vuotta 2022.

Häiriökäyttäytymisen lisääntyminen ei kosketa pelkästään isoja kaupunkeja.

– Nuorison häiriökäyttäytymisestä saamme viestiä alueen jokaisesta kunnasta. Nuoriso oirehtii tasaisesti joka puolella aluetta, Hoikkala kertoo.

Hoikkalan mukaan nuorten kynnys käyttää väkivaltaa konfliktitilanteissa on selvästi madaltunut.

– Pitää tietysti muistaa, että tähän syyllistyy pieni joukko nuoria, mutta yhtä kaikki tämä on huolestuttava ilmiö, Hoikkala sanoo.

Muun muassa tähän poliisi on viime vuonna vastannut panostamalla ennaltaehkäisevään toimintaan. Lounais-Suomessa toimii ennaltaehkäisevän toiminnan yksikkö, jossa työskentelee 35 poliisia. Määrää ollaan Lammin mukaan entisestään kasvattamassa.

Vaikka ennaltaehkäisevä työ on osa jokaisen poliisin työnkuvaa, ennaltaehkäisevän toiminnan tiimi tekee sitä täysipäiväisesti. Tiimin vastuulla ovat muun muassa nuoriin liittyvä rikostutkinta. He hoitavat myös läheisväkivaltatapauksia. Lisäksi tiimi tekee niin sanottua paikallista ongelmanratkaisua eli jos esimerkiksi koululla tai jollain pysäköintialueella on liikennehäiriötä, siihen puututaan.

Lounais-Suomen ennaltaehkäisevän toiminnan tiimi on samankokoinen kuin Helsingissä, jossa poliisilaitoksella työskentelee lähes 2 000 henkeä.

– Meidän täytyy uskoa siihen, että panostamalla tähän ennaltaehkäisevään poliisitoimintaan, me kykenemme estämään häiriötä ja rikoksia, joita muuten tehokkaasti ratkaisemme, Lammi toteaa.

Yksi esimerkki ennaltaehkäisevästä työstä ovat Lounais-Suomen poliisin järjestämät virtuaaliset oppitunnit. Niille on osallistunut viime vuoden aikana noin 20 000 lasta ja nuorta, yli 1 000 vanhempaa ja yli 350 koulun henkilökuntaan kuuluvaa.

– Voimme tarvittaessa järjestää esimerkiksi nuorille suunnatun virtuaalisen oppitunnin seksuaalisesta itsemääräämisoikeudesta, joka liittyy seksuaalirikoslain muutokseen, Lammi kertoo.

Laitilassa liikennerikosten määrä on kasvanut jonkin verran. Pyhärannassa kehitys on ollut päinvastaista. Varsinais-Suomen alueella liikennerikosten määrä on vähentynyt noin 15 prosentilla. Tämä ei kuitenkaan kerro koko totuutta, sillä liikennerikkomukset ovat niin sanottuja valvontarikoksia. Tämä tarkoittaa sitä, että ne havaitaan valvonnassa ja jos valvontaa on syystä tai toisesta tehty vähemmän, myös rikoksia paljastuu vähemmän.

Viime vuonna Lounais-Suomen poliisi joutui ohjaamaan poliisin resursseja pois liikenteenvalvonnasta, koska liikennepoliiseja tarvittiin muun muassa tilapäista suojelua hakeneiden asioissa.

Vuositasolla liikennekuolemia oli yksi vähemmän kuin edellisenä vuonna, mutta Lounais-Suomessa nähtiin heinäkuussa poikkeuksellisen synkkä 10 päivän jakso, jonka aikana seitsemän ihmistä menetti henkensä liikenneonnettomuuksissa. Tämän vuoksi syksyllä tehtiin laajasti ja tehokkaasti liikennevalvontatyötä.

– Loppuvuosi meillä menikin rauhallisemmin. En kuitenkaan yhtäkkiä muista, milloin omalla alueella olisi ollut tällainen sarja kuolonkolareita, Lammi huomauttaa.

Tehostettua rattijuopumus- ja nopeusvalvontaa tehtiin eri puolilla aluetta sekä taajamissa että maaseudulla.

– Toivottavasti se myös näkyi, että poliisi oli liikenteessä, Hoikkala kertoo.

Lupahallinnossa merkittävin asia viime vuonna olivat matkustusasiakirjojen hakemusruuhkat. Muun muassa passeja ja muita matkustusasiakirjoja haettiin viime vuonna kaikkiaan noin

 

170 000. Ennen pandemiaa vuonna 2019 hakemuksia jätettiin noin 150 000, joten määrä on kasvanut merkittävästi, vaikka sitä verrattaisiin pandemiaa edeltävään aikaan.

Ruuhkan syynä oli Hoikkalan mukaan isolta osalta pandemian vuoksi kertynyt uusimisvelka, mutta taustalla vaikutti myös Ukrainan sota.

– Sen vuoksi ihmiset halusivat, että matkustusasiakirjat ovat voimassa, Hoikkala kertoo.

Ruuhkat eivät ole vieläkään helpottaneet kokonaan.

– Odotettavissa on, että kesää kohti mentäessä lupapalveluissa vilkastuu.

 

Poimintoja poliisin tilastosta

Laitila (suluissa v. 2021)

  • Rikoslakirikokset (pl. liikennerikokset) 350 (357)
  • Omaisuusrikokset 202 (239)
  • Murrot 20 (17)
  • Väkivaltarikokset 54 (28)
  • Hälytystehtävät 701 (644)
  • Kotihälytystehtävät 94 (87)

Pyhäranta (suluissa v. 2021)

  • Rikoslakirikokset (pl. liikennerikokset) 63 (58)
  • Omaisuusrikokset 46 (21)
  • Murrot 13 (2)
  • Väkivaltarikokset 5 (4)
  • Hälytystehtävät 114 (132)
  • Kotihälytystehtävät 8 (12)

 

Uudenkaupungin poliisiaseman toimintaa uudistetaan

Tänä keväänä Lounais-Suomen poliisissa toteutetaan erityisesti keskisuuria poliisiasemia koskeva uudistus. Se koskee myös Uudenkaupungin asemaa. Käytännössä uudistuksessa siirretään erityistehtäviä kuten muun muassa vakavien väkivaltarikosten tutkinta isoilla asemilla eli käytännössä Turussa, Saloon, Raumalla ja Porissa.

– Nyt on tarkoitus muuttaa konseptia siten, että erikoistumista vaativat tutkintatehtävät siirtyivät muualle, jolloin keskisuurilla asemilla voidaan keskittyä liikenteen ja yleisen turvallisuuden valvontaan, perusrikollisuuden tutkintaan sekä hälytyspalveluiden tuottamiseen. Myös poliisin näkyvyys alueella lisääntyisi. Meidän olettamus on se, että se lisäisi paikallisten asukkaiden turvallisuuden tunnetta, poliisipäällikkö Risto Lammi sanoo.

Omaisuusrikokset lisääntyneet Pyhärannassa

Pyhärannan tilastoissa korostuvat omaisuusrikosten määrän selvä kasvu. Viime vuonna Pyhärannassa tehtiin 46 omaisuusrikosta, kun vuonna 2021 niitä oli puolet vähemmän. Etenkin murtautumisten määrät ovat nousseet.

Vuonna 2022 Pyhärannassa oli 13 murtoa, joista valtaosa kohdistui varastoihin, ulkorakennuksiin, autotalleihin tai muihin vastaaviin paikkoihin. Esimerkiksi loma-asuntoihin tehtyjä murtoja raportoitiin yksi ja asuntoihin kohdistuvia murtoja ei ollut yhtään.

Koko maakunnan tasolla omaisuusrikosten määrässä oli loivaa kasvua ja murtautumisten määrä pysyi suunnilleen ennallaan. Koko maakunnan tasolla niitä raportoitiin 0,41 prosenttia enemmän kuin aiemmin.

Laitilassa omaisuusrikosten määrä väheni viime vuonna hieman yli 15 prosentilla. Myös murtoja oli edellisvuotta vähemmän.